Maiju - r. David
Konstalla taisi olla lähestyvien kisojen vuoksi vapaapäivä, tai sitten se oli tehnyt työnsä jo aamulla. Joka tapauksessa minulle oli merkitty lähes kokonaan uusi tuttavuus, David. Sehän on jo edesmenneiden SG Darioson ja suuren suosikkini, SG Foxtrotin eli Foxyn puoliveli isän puolelta. Yhden ratsastuskerran kokemuksella se muistutti paljon enemmän Dariosoa kuin Foxya, mutta näille kaikille on yhteistä todella ihana karsinakäyttäytyminen. Foxyhan oli oikea seurustelija, ja David on suorastaan "hellyydenkipeä halailija", kuten tallin hevosesittelyssä todetaan.
Sain Davidin tunnilta, ja edellinen ratsastaja kehui sen juuri lämmenneen ja alkaneen taipua. Pääsin siis hyvästä lähdökohdasta omalle tunnilleni, joka oli tällä kerralla maneesissa, kun yhdeltä ratsulta puuttui takakenkä. Sain David-faneilta pari hyvää vinkkiä, jotka oli helppo toteuttaa: määrätietoisuus ja päättäväisyys. David ei tarvitse erityisesti jalkaa tai erityisesti tietynlaista tuntumaa, vaan se on hyvin perushevonen ratsastaa. Se mitä David tarvitsee, on selkeä vaatimus siitä, mihin mennään ja mitä tehdään ja millä vauhdilla. Ruuna tulee muistikuvani mukaan helposti vahvaksi, ja sitä koitin kaikin tavoin nyt välttää.
Tunti oli todella kiva, sillä teimme paljon eri tehtäviä B- ja A-merkkien radoista jäämättä kuitenkaan hiomaan yksityiskohtia. Onnistuneet suoritukset toki kaikilta vaadittiin, mutta kerran jälkeen vaihdettiin jo seuraavaan kuvioon.
Aloitimme käynnissä tekemällä nopeita lyhyitä pohkeenväistöjä pitkille sivuille useassa eri pätkässä. David hidasti voimakkaasti oikealle, mutta teki kovin helposti vasemmalle. Se tosin poikitti ensin liikaa, jolloin eteenpäinpyrkimys helposti katoaa. Maijukin neuvoi, että jos hevoset hidastavat, korjaavat ratsastajat sitä helposti pyytämällä jyrkempää väistöä, ja sen vaikutushan on edelleen hidastava.
Kevyttä ravia tehtiin aika lyhyesti pääosin ympyröillä. Melkein koko tunnin laukat sen sijaan tehtiin heti alkuunsa, kun harjoittelimme koko rata leikkaa -tietä. David tuntui tässä vaiheessa jo tosi kivalta: se liikkui suht itsekseen, eikä tuntunut lainkaan vahvalta. Sitä pystyi ohjaamaan ja käskemään ja se reagoi. David selvästi välillä vähän kokeili, että olisiko vaikka pieni oikominen ympyrällä mahdollista, mutta uskoi nopeasti, kun vaan selvästi kertoi sille oikean reitin.
Laukassa onnistuimme hyvin tulemaan koko rata leikkaa vasemmalle. Maiju tosin sanoi, että siirsin vähän turhan aikaisin raviin, mutta tein sen ihan tarkoituksella, koska tiedän miten helposti David vaihtaa laukan. Oikeaan se sitten ehti vaihtaa, vaikka koitin huolehtia asetuksesta ja omasta istunnastani laukan puolelle. Toisella yrittämällä tämäkin onnistui, mutta David kyllä hieman jännittyi. Maiju ohjeisti, että jos vaihto tulee, niin siitä ei saa suuttua hevoselle. Vaihdot ovat kuitenkin tietyissä tilanteissa toivottuja, eivätkä kaikille hevosille niin kovin helppoja. Ratsastajan pitää olla vaan rauhallinen ja tyyni ja korjata asia seuraavalla kerralla.
Liekö pitkän paikkoja avaavan laukkapätkän ansiota, mutta koko lopputunnin David oli aivan superhieno! Se oli ihan kevyt edestä ja ravasi juuri sopivan reippaasti niin, että kokoaminen pienillä puolipidätteillä jalat lähellä pitäen onnistui. Lisää tätä!
Ensin teimme ravilisäykset koko rata leikkaa -tiellä. Niissä David olisi saanut venyttää askelta enemmän. Se ei kuitenkaan noussut, jännittynyt tai rikkonut laukalle. Sitten teimme pitkillä sivuilla vastalaukan nostot oikeassa kierroksessa. David koitti ensin tarjota vähän sitä sun tätä, mutta rauhallisesti odottamalla ja selvästi kertomalla mitä seuraavaksi tehdään, nosto onnistui. Toisella kerralla tiesimme jo molemmat, mitä tuleman pitää.
Lopulta siirryimme kellon päätyyn työskentelemään itsenäisesti ja tulimme yksitellen toiseen päähän A-merkin volttikahdeksikkotehtävään. Satuin Davidin kanssa olemaan kohdalla niin, että sain tehdä kuvion ensimmäisenä. Maiju kehui vuolaasti ja kysyi, että miksen ole menossa kisoihin! Olen krooninen jännittäjä, ja jo se, että tehtäviä tullaan yksitellen, riittää minulle... David teki kahdeksikon tosi hienosti, tasaisessa sopivassa ravissa, asettuen ja taipuen. Fiilistelin harjoitusravia ja voltteja oikeaan kierrokseen vaikka kuinka pitkään, koko sen ajan kun muut viisi ratsukkoa tekivät volttikahdeksikkonsa.
Ihan lopuksi nostimme vielä kerran pitkällä sivulla vastalaukan vasemmassa kierroksessa. Sen jälkeen tuli oikeastaan ainoa hetki tunnilla, kun David hieman kuumeni. Sen mielestä vastalaukka olisi pitänyt nostaa vielä seuraavaltakin pitkältä sivulta...
En olisi millään malttanut lopettaa, kun Maiju käski keventää ja päästää hevosia vähän pidemmälle kaulalle. Maiju oli jo tunnin aikana pariin otteeseen sanonut, että David näyttää tosi hienolta ja kysynyt, että tuntuuko hyvältä. Loppupalautteessa hän sanoi, että ratsastan tarkasti. Se kertoi, että olin onnistunut kerrankin olemaan täsmällinen - muistan tunnin aikana oikein miettineeni asetuksia, pohkeiden paikkoja ja istunnan painoa valmistellessani liikkeitä. Jälkeen päin juttelimme muiden tuntilaisten kanssa, että oikeastaan kaikki olivat ratsastaneet tänään tosi keskittyneesti ja hienosti, kuten Maijukin meille sanoi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti