Käsitreeniä ja katrillia

14.12.2011 Primus Talli
Kikka - t. Yaffa

Olen jo joulunvietossa aatonaattona tuntimme aikaan, joten ratsastushimossani päätin kokeilla rästimistä Kikan tunnilla. Arvasin, että ryhmä on täynnä (12 ratsukkoa), kun vuodenvaihde ja sitä myötä kauden vaihtuminen lähestyy. Toivoin kuitenkin täysipainoista tuntia isossa maneesissa. Toivoin myös, että minulle olisi jaettu Foxy, koska onhan Kikka itse kisannut sillä  nuorten hevosten koululuokissa.

Järkytys olikin melkoinen, kun nimeni perässä lukikin Yaffa. Minulla oli tammasta mielikuva, jossa se kulkee rautakangen tavoin pää kenottaen. Leila, jonka kanssa ratsastin yhden kauden samalla Maijun tunnilla, muisteli Yaffaa lisäksi aika reippaaksi kipittäjäksi. Tuntilaisen Miku kuvasi sitä oivasti naisten polkupyöräksi. Hienoa.

Maneesissa Kikka kysyi kaikilta, onko hevonen tuttu. Kun kerroin olevani ensimmäistä kertaa Yaffan selässä, hän tiedusteli heti, olinko ollut edellisessä hevosesittelyssä. Siinä Pirita oli ratsastanut Yaffalla, joka oli välittömästi saanut monta ihailijaa; kovin moni ei kuulemma ollut tiennyt, että Yaffalla voi ratsastaa niinkin... Kikan mukaan pitää vaan uskaltaa pitää aika tiukka tuntuma edestä ja ratsastaa!

No minä päätin kokeilla. Aloitimme käynnissä, ja kun hetken olin ensin hakenut tahtia ja rennosti taivutellut, lyhensin ohjaa. Yaffa protestoi voimakkaasti pienillä pompuilla, mutta Kikan mukaan niitä ei pidä pelästyä. Siitä alkoi sitten tahtojen taistelu, jonka minä hävisin. Tai no, jos aikaa olisi ollut alkuveryttelyn lisäksi koko tunti, olisin saattanut saada enemmän myötäämistä aikaiseksi. Nyt se jäi vielä pieniksi toivon pilkahduksiksi, sillä käsivoimat yksinkertaisesti loppuvat. Yaffa pisti  niin kovasti vastaan, että en kertakaikkiaan jaksanut pitää tiukkaa tuntumaa. Olisi varmaankin pitänyt ratsastaa enemmän pohkeella, mutta neuvot jäivät hieman vähäisiksi Walterin aloiettua oman shownsa. Kikka nimittäin pisti taustalle Michael Bublen joulumusiikkia, ja siitäkös iso ruuna riemastui. Mekin otimme parit pienet spurtit Yaffan kanssa, joka kyllä rauhoittui samantien toisin kuin Walter.

Meitä oli lopulta Walterin lisäksi kymmenen ratsukkoa, ja me kymmenen saimme mennä lähestyvän joulun ja käytettävissä olevan koko maneesin kunniaksi katrillia. Alkutunnin ärsytys katosi samantien, kun pääsimme Goodyn kanssa harjoittelemaan ensin pariratsastusta mahdollisimman lähellä toisiamme. Me saimme sisäkurvin, joten köröttelin aika paljon hidasta harjoitusravia hillitäkseni Yaffan menohaluja.

Katrilliin osallistui siis viisi paria, ja ennen varsinaista suoritusta teimme tehtävät erikseen. Katrillissa tulimme sitten Bublen laulaessa taustalla ensin eri pitkiltä sivuilta keskihalkaisijalle, joka päästä käännyimme molemmat vasemmalle. Siitä sitten taas keskihalkaisijalle, mutta nyt käännyttiin eri suuntiin. Viimeisen kerran keskihalkaisijalla teimme koko porukka yhtä aikaa voltin ulos kohti uraa. Saimme Goodyn kanssa vetää porukkaa, mikä oli oikeastaan aika hauskaa. Yaffa ja Goody olivat hyvä pari, aika samannäköisiäkin. Yaffa sopi katrilliratsastukseen ihan hyvin, kun ei tarvinnut miettiä mitään muotoja tai takaosan polkemisia, kunhan vaan seurasi paria ja ohjelmaa.

Lopulta oli siis aivan mukava hömpöttelytunti, jonka myötä jäin pienelle joulutauolle työpaikan pikkujoulujen ja joulun vuoksi. Uuden vuoden aatonaattona sitten jatketaan taas.

Väistöt jatkuvat

9.12.2011 Primus Talli

Pirita - r. Foxy

Talvimyrsky ei tuntunut hienossa eristetyssä maneesissa, joten pääsimme jatkamaan edellisviikon pohkeenväistöteemaa Foxyn kanssa. Alkuverkat tehtiin nyt aivan päinvastoin kuin viime viikolla eli varsin kontrolloidusti kahdella pääty-ympyrällä  heti pienen käyntipätkän jälkeen. Ympyrällä aivan ensin tavoitteena oli "maailman hienoin ympyrä", sitten vasta kaikki muu. Piti siis käydä uralla lyhyen sivun keskipisteessä sekä pitkillä sivuilla. Kahta ympyrää erotti keskellä maneesia puomi, joten saimme tien suht nopeasti kuntoon.

Foxy ravasi taas ihan kivasti, ilman suurempia ponnisteluita. Vähän muistutin välillä, että sain sitä aavistuksen reippaammaksi. Laukan nostimme oikeasta käynnistä, ja aika pian jatkoimme uraa pitkin tehden lopulta koko rata leikkaa ja keskellä siirtyminen raviin. Sitten ravia toiseen päätyy ja sieltä taas täsmällinen nosto vasempaan laukaan ja takaisin ympyröille ja raviin.

Kun piti vaihtaa ravissa ympyröitä, osui vetovastuu minulle. En ollut koskaan varsinaisesti ajatellut, miten suuntaa vaihdetaan, mutta tulipahan sekin nyt sitten selväksi. Onnistuin nimittäin ensin vetämään oman ympyräni porukan väärältä puolelta vastaantulevaa liikennettä. Hetken kuluttua sentään jo onnistui Piritan ohjeiden mukaan oikein.

Teimme laukkaa ympyrällä oikeaan kierrokseen todella pitkään. Siinä alkoi jo päässä huipata, mutta onneksi tekemistä riitti koko ajan. Koitin saada Foxya laukkaamaan tasaisella tempolla ja sopivan rennossa alkutunnin muodossa. Suuren ympyrän muodon pitäminenkään ei ollut ensin aivan yksinkertaista, koska ruunalla on taipumusta kaatua vasten oikeaa pohjetta. Onneksi on se ulko-ohja - kun vaan muistaisi käyttää sitä...

Vapaan käyntipätkän jälkeen jatkoimme pohjeenväistöä, nyt sik-sakina vasemmassa kierroksessa. Ensin käynnissä pitkän sivun alusta noin viisi metriä uralta sisään, suoristus ja takaisin uralle. Väistöjen piti mahtua ensimmäisen ja viimeisen kirjaimen väliin, ja hevoselle piti antaa selvät merkit siitä koska väistetään ja koska mennään suoraan. Tavoitteena oli helppo ja vaivaton väistö käynnissä, jotta sama onnistuisi myös ravissa.

Ravissa saimme työstää hevosia itsenäisesti, ja Pirita aina huikkasi kuka voi tulla väistön seuraavaksi. Foxy alkoi jännästi ennakoida pitkän sivun alussa väistöä, ja sitten kun aina ei mentykään, oli seuraavalla kerralla vähän muistuttelemista. Isoliikkeisellä hevosella sai olla myös tarkkana, että puolikkaassa maneesissa ehti tehdä molemmat väistöt ja vielä suoristaakin siinä välissä. Kaikenkaikkiaan Foxy teki taas tosi kivasti ja oli kovin tyytyväinen siihen. Piritaltakaan ei tullut oikein mitään moitteita sitten, kun sain ruunan ajoissa uralle.

Aivan lopuksi laukkasimme pitkän pätkän vasempaan kierrokseen. Foxy esitti nyt ehkä parasta vasenta laukaa mitä olemme tässä syksyn kuluessa menneet. Maltoi istua ison liikkeen mukana ja tehdä niitä puolipidätteitä sieltä oikealta. Pirita kehui, että työstän laukkaa hyvin. Foxy ei ollut ehkä aivan niin ryhdikkäässä muodossa kuin olisin halunnut, mutta se laukkasi eteenpäin ja taipui. 

Tunnin päätteeksi ruuna venyttelikin oikein nautinnollisesti eteen ja alas, kun oli päässyt kunnolla vertymään. Harmikseni se jäi vielä rästitunnille, joten en päässyt tällä kerralla rapsuttelemaan sitä harjalla otsasta ja leuan alta palkinnoksi.

Mirjasta muuten sellaisia uutisia, että se on edelleen tiine eikä tule enää takaisin Primukselle. Harmittaa tietenkin yhden suosikkini menetys, mutta Mirjalle tämä on varmasti paras ratkaisu.

Tauolta takaisin tunnille

2.12.2011 Primus Talli

Pirita - r. Foxy

Ratsastustaukoa tulikin sitten kokonaista kolme viikkoa, kun en monista yrityksistä huolimatta onnistunut ostamaan tuntipörssistä korvaavaa tuntia omien estetuntien tilalle. Laitoin jopa täsmäilmoituksen, jossa halusin ostaa Piritan koulutunnin, mutta ei tärpännyt. No, nyt pääsin taas tutulle omalle tunnille ja tutun (voi kun voisikin sanoa myös oman!) Foxyn selkään.

Alku oli tosin hieman hankala, kun en meinannut löytää ruunaa mistään. Kävelin luonnollisesti alatalliin, mutta karsinassa olikin joku ihan muu polle. Kävin läpi kaikki nimikyltit sen kummemmin hevosia katsomatta, eikä missään lukenut Foxy. Lopulta se löytyi Jardineron karsinasta ylätallista. Pirita nauroikin, että se oli testi, että tunnistaako lempihevosensa!

Aloitimme veryttelyn itsenäisesti. Tein paljon ympyröitä molempiin suuntiin, samoin ravissa. Foxy oli hieman enemmän kiinni vasemmalta, mutta se tuntui paljon paremmalta kuin kolme viikkoa aiemmin. Syykin selvisi heti alkutunnista, kun Pirita kertoi ruunan olleen pari viikkoa lomalla, juuri sopivasti oman taukoni ajan siis. Pirita oli myös itse ratsastanut sillä aamusta, eli se oli ilmeisestikin ihan vasta juuri palannut töihin.

Laukat tehtiin pääty-ympyröillä vasempaan, ja se oli kyllä edelleen aika vaikeaa. Foxylle on selvästi hankala laukata ennen kuin se on kunnolla vertynyt, ja etenkin tuo vasen kierros on aina ollut haastavampi. Mutta siinähän tuo vertyi, joten vapaan käyntipätkän jälkeen oltiin heti täydessä iskussa!

Tehtävänä oli pohkeenväistö. Tulimme väistöä ensin käynnissä niin, että käänsimme lyhyen sivun keskelä keskihalkaisijalle, josta ensimmäisten kirjainten välistä väistätimme uralle viimeisen kirjaimen kohdalle. Hevosen piti olla suora ja vain asettunut, ja ratsastajan piti istua suorassa. Pirita oli tarkka näistä ja siitä, että väistö alkoi täsmälleen oikeasta kohdasta ja päättyi täsmälleen oikeaan kohtaan. Pystyimme tarkkailemaan omaa suoritustamme lähes koko väistön ajan maneesin peileistä, mikä helpotti oikean tunteen löytämistä huomattavasti.
Foxy väisti ihan näppärästi, kunhan ensimmäisellä  kerralla kerroin sille selvästi, että nyt ei venkoilla. Minun piti vähän tsempata, sillä koitin istua niin rennosti, että lopulta menin hieman liikaa liikkeeseen mukaan. Ne vatsalihakset...

Teimme väistön ensin oikealle käynnissä ja sitten ravissa. Foxy väisti ravissa melkein paremmin kuin käynnissä. Sain helposti nostettua sitä vähän ryhdikkäämmäksi ilman, että se makasi ohjilla. Väistössä vasemmalle ei olut käynnissä vaikeuksia, mutta ravissa Foxy ennakoi uralle palaamista ensimmäisellä kerralla heittäytyen viime metrit, että Pirita kehoitti seuraavalla kerralla lopettamaan väistön hieman aiemmin ja jatkamaan suoraan. Näin sain ruunan kuuntelemaan apujani siitä, koska mennään suoraan ja koska väistetään.

Tehtävä oli kaikessa yksinkertaisuudessaan aivan huippu, ja sitä oli ilo tehdä Foxylla: viimeinkin pääsin oikein kunnolla ravityöskentelyyn sen kanssa! Ruuna oli kevyt, liikkui hyvin ja kuunteli mitä halusin. Pirita totesi, että loma on tehnyt Foxylle hyvää, ja olin samaa mieltä. Se ei ollut lainkaan niin vinon tuntuinen kuin edellisellä kerralla. Ihanaa, että ratsastuskoululla on mahdolista päästää tärkeimmät resurssinsa hetken hengähdystauolle toisaalle myös kesken kiivaimman ratsastuskauden!