Lapojenhallintatunti

4.1.2017 - Lotta - r. Arska

Vaikka välipäivien tunti jäi väliin, jatkoin Arskalla. Samalla vaihtui myös ryhmämme opettaja, kun Anni lähti oppiin Saksaan. seuraavat kolme kuukautta nautimme Lotan neuvoista. Minulle muutos oli mieleinen, koska en ole koskaan aiemmin ollut Lotan vakitunnilla, ja muutamista yksittäisistä Lotan tunneista olen kovasti pitänyt.

Arska oli selvästi Lotalle tuttu: sain läpi tunnin yksityiskohtaisia ohjeita, juuri Arskalle sopivia. Meillä oli lapojenhallintatunti eli koitimme koko ajan kontrolloida hevosen etupäätä ja suoruutta.

Alkukäynnissä teimme väistöjä uran sisäpuolelta uralle, nämä olivat Arskalle helppoja. Ympyrällä ravissa keskityttiin asetuksiin, myös vasta-asetuksiin. Lotta vaati aika tiukasti, että Arskan on kuljettava matalassa muodossa, ja sitä sai huomauttaa suht selvästikin, kun se koitti protestoida ja nousta ylös.

Veryttelyn jälkeen teimme väistöjen sijasta taivutuksia pitkällä sivulla: ensin vain avotaivutusta ja sitten avotaivutusta, joka vaihdettiin keskellä vastataivutukseksi. Nämäkin tuntuivat olevan notkealle Arskalle aika helppoja, vaikka tasaisuutta olisi saanut olla enemmän.

Ravissa tultiin neljäsosalinjaa uran sisäpuolella ensin ihan vaan suoraan, jonka jälkeen tehtiin laukannostoja samalla linjalla. Linja vielä onnistui, mutta kun ensimmäinen nosto oli tehty, Arskan mielestä olisi pitänyt jatkaa laukassa. Kierrokset hieman nousivat ja esitimme hetken varmaan aika hienoa monteravia pää pystyssä... Lotta kyllä sanoi, että Arskassa on sen verran ravurin kovuutta, että voin ihan hyvin vaan pitää ohjat tiukkana niin kauan kuin hevonen hellittää. Niinpä saimme sitten luvan tulla linjaa pelkässä ravissa niin kauan, kunnes Arska rauhoittuu, ja rauhoittuihan se parin kierroksen jälkeen. Siitä sitten uudestaan hallittu laukannosto ja keskiympyrälle, joka tosin pidettiin neljäsosalinjan verran pienempänä eli ei menty toisella puolella pitkälle sivulle asti lainkaan. Arska näppäränä taipui kyllä tähän. Lopuksi ympyrällä ratsastettiin vielä vähän avotaivutusta käynnissä.

Lotta sanoi palautteessaan, että oli positiivinen kokonaisuus. Kun Arska meni pyöreällä pitkällä kaulalla, se näytti kuulemma oikein kivalta. Olikin aika vaikea saada sellainen tempo, että poni kulki oikeinpäin, ei liian lujaa jolloin se olisi juossut alta, eikä liian hitaastikaan, jolloin taas selkä ei olisi ollut töissä. Vähän jäimme ehkä hitaan puolelle tällä kerralla, ja jatkossa Lotta kehotti tarkkailemaan tempoa. Lotta myös sanoi, että Arskalla on vielä heikot lihakset selässä ja on kaiken lisäksi toispuoleinen. Tämän huomasin kyllä selkäänkin jo satulavyötä kiristettäessä, kun ihmettelin Lotalle istuvani kenollaan vasemmalle. Arska on kyllä todella vinkeä poni - otetaan haasteena - ja tunti oli todella hyvä ja monipuolinen jumppatunti!

Laukanvaihtoja, osa 2

21.12.2016 - Anni - r. Arska

Jee, listassa luki edelleen Aku! Menin maneesiin katselemaan edellistä tuntia ja olin juuri aikeissa köyttää kannukset kinttuihin, kun Lotta tuli kysymään, olisinko avoin vaihtamaan hevosta. Vastasin, että Aku on suurin suosikkini, mutta tottakai, jos joku uhkaa jäädä liikuttamatta. Kävi ilmi, että yhden tallin uusimmista tulokkaista, Arskan, toinen ratsastaja ei ollut tullut, joten se tarvitsi riittävän pienen ja sopivan taitavan ratsastajan saadakseen päivän liikuntakiintiönsä täyteen. Niinpä minä sitten vaihdoin Akun Arskaan.

Arska eli Late Arnold onkin varsin mielenkiintoinen tuttavuus. Se on jo vähän kokeneempi ratsu, joka on koulutettu VaB-tasolle, jolla se on kilpaillutkin. Jonkin aikaa ennen Primukselle tuloaan ruuna oli kuitenkin lähinnä kai vain ollut, joten nyt se muistuttaa lähinnä karvaista ponia, jolla on intoa vaikka muille jakaa. Suvussa on puoliveristä, täysveristä ja myös todella kovaa ravuria, kuten muuan Speedy Crown!

En ollut juurikaan edes nähnyt Arskaa tunnilla, joten avoimin mielin kiipesin tämän ruunan selkään.
Arskalla on iso ravi, laukka aivan kummallisen nelitahtinen myös silloin kun se laukkaa hyvin. Alkuveryttelyä tehtiin pääosin ympyrällä, jossa ravissa tärkeimpänä tehtävänäni oli saada tasaisia askeleita. Ravissa aloinkin jo saada juonesta kiinni, laukassa tuntui siltä, että ohjaa piti tarpeettomasti lyhentää, jolloin hevonen keriytyi liian korkeaan muotoon.

Laukanvaihdot tehtiin tällä kerralla siten, että tultiin pitkän sivun päätteeksi täyskaartomaisesti kohti uraa sulkutaivutuksessa. Hevoset suoristettiin ennen uraa, minkä jälkeen tehtiin vaihto kohti peiliä. Arska kyllä vaihtoi joka kerta, mutta vaihdot olivat kaikki vähän sinnepäin. Tuntui siltä, että vaihdossa ruuna levisi joka ilmansuuntaan ja otti aina puolikkaan raviaskeleen jonnekin väliin. Peilistä katsoen näytti, kuin se olisi sotkeutunut omiin kinttuihinsa. En voinut kuin nauraa, vaikka olisi varmasti pitänyt pystyä antamaan selkeämmät avut ruosteessa olevalle ruunalle... Sen sijaan sulkutaivutukset laukassa Arska teki aika hienosti!

 Lopussa sillä oli vaan kamala kiire, loppukäynnissäkin. Ja kun naapuriurallla mentiin vielä laukkaympyrällä, niin yhtäkkiä Arskakin vaan nosti laukan. Ei se mihinkään lähtenyt eikä vaikuttanut yhtään säikyltä, lähinnä vaan veikeän kiinnostuneelta ympäristöstään ja äärettömän innokkaalta. Siitä tulee kyllä vielä hyvä, kunhan saa vähän höyryjä purettua ja kuntoa kohotettua!