Nappiin meni!

13.6.2016 - Maiju - r. David

Laukanvaihdot jatkuivat muutaman viikon takaisen taisteluparini Davidin kanssa. Maiju sanoi pohtineensa hevosia jakaessaan, että enkös minä ole mennyt Davidilla. No meninhän minä kuukausi sitten ja olin pihalla kuin lumiukko. Maijun mukaan David on huumorintajuinen hevonen, joka kokeilee kaikkia pikku jippoja, jos vaan ratsastaja ei ole päättäväinen. Kertasin täältä blogista ennen tuntia omat huomioni tuosta enemmän tai vähemmän pieleen menneestä ratsastuskerrasta. Osaltaan se varmasti auttoi, sillä tunti meni aikalailla nappiin.

Osasin nyt hipsutella Davidin kanssa ensimmäisen puolikkaan tunnista riittävän lyhyillä askelilla ja hitaalla tempolla. Pidin sen suorana suoralla, ratsastin jopa tahallisesti pitkiä sivuja uran sisäpuolella. Volteilla, joita tehtiin omaan tahtiin alkukäynnissä, taivutin sitten senkin edestä. Yritin muistaa myös myödätä riittävän reilusti heti, kun David taipui ja antoi itse periksi. Se säilyikin kivan kevyenä läpi koko tunnin.
Volteilta siirrytiin tekemään avotaivutusta jokaisella sivulla. Hevoset siis vain suoristettiin ennen kulmaa, mutta asetusta ei lopetettu missään vaiheessa. Tämä harjoitus sopi meille todella loistavasti, ja tässäkin tein osan avoista uran sisäpuolella. Näin Davidin oli ihan pakko kuunnella molempia pohkeita, eikä se saanut nojata aitaan. Samoin alkuravin pari ympyrä leikkaa -tietä pakottivat ruunan kuulolle.

Hitaasti ja lyhyillä askelilla ratsastaminen alkutunnista kysyy kyllä kärsivällisyyttä, kun yleensä pyritään aina vaan reippaasti eteen. Davidin kanssa ongelma on enemmän se, ettei se tule liian vahvaksi, moottoria kun löytyy. Kun siirryttiin ympyrälle jumppaamaan hevosia ravissa ja laukassa, jouduin Maijun ohjeiden mukaan ihan säännöllisesti oikaisemaan päätyessäni aina tientukoksi. Näin minun ei kuitenkaan tarvinnut ratsastaa vielä Davidia eteen, vaan se sai vertyä rauhassa. Laukka vasempaan tulikin aika kivaksi pitkän työskentelypätkän aikana. Sekä ravissa että käynnissä sai kuitenkin olla tosi tarkkana, ettei se päädyssä valahtanut kulmiin kohti aitaa ulkopohjetta vasten.

Sitten siirryttiin tekemään vaihtoja askeleessa diagonaalilla. Koska oltiin laukattu vain vasemmalle, tehtiin nyt ensin tarpeellinen määrä pieniä laukkaympyröitä pääryssä oikeaan. Sitten huolellisen kulman jälkeen katse kohti Maijun targetiksi asettamaa kahden aidantolpan väliä ja pidäte-siirto-vaihto. Laukanvaihdothan on Davidille helppoa kuin heinänteko, ja se esittelee niitä enemmän kuin mielellään. Vaihto ei siis niinkään ole ongelma, vaan laukan laatu sekä hevosen hallinta ennen ja jälkeen vaihdon.
Ensimmäisellä kerralla oikeasta vasempaan en ollut aivan hereillä, ja vaikka vaihto tulikin pyynnöstäni, David vähän karkasi kulmaan ja minä sorruin vetämään. Seuraavilla kerroilla ruuna oli paremmin ohjan ja pohkeen välissä, ja muistin jo kulmassa myödätä, mikä silminnähden aina rentoutti Davidin ja hillitsi vauhtiakin.
Vasemmasta oikeaan David vähän alkoi ennakoida. Se vaihtoi jo siitä, kun vaihdoin pohkeet, eli en siis ehtinyt antaa varsinaista vaihtoapua. Päätinkin sitten vaihtaa jo heti diagonaalin alussa, mikä toimikin hyvin. Sain vaihdon juuri silloin kuin halusin, eikä hevonen päässyt tekemään päätöstä vaihdosta itse.

David oli siis aivan erilainen David kuin kuukausi sitten. Hieno hevonen kerrassaan, mutta ei kyllä helppo! Se on niin ristiriitainen, kun on iso ja reipas ja pieniliikkeinen ja vahva yhtä aikaa. Nyt kuitenkin onnistuimme hyvin, ja molemmilla oli kivaa!

Pihalla kuin lumiukko

2.5.2016 - Maiju - r. David

Maiju olikin vaihtanut minulle omien sanojensa mukaan vähän ruunavoimaa, joten pääsin pitkästä aikaa taas Davidin kyytiin. Tämä hieno suomalaisruuna on jotenkin kiehtonut minua jo pitkään, mutten ole jostain syystä ratsastanut sillä kuin muutaman hajanaisen kerran. Niinpä jouduin nytkin aloittamaan aivan alusta, ja olinkin alussa pihalla kuin lumiukko.

Maiju antoi kyllä hyvät ohjeet. David on pitkä hevonen, eikä sillä ole koostaan huolimatta kovin laajat liikkeet. Niinpä sitä pitää ratsastaa ensin hyvin rauhallisessa tempossa, jotta ruuna ehtii keräillä takajalkansa mukaan. Suoruus on vielä tavallistakin tärkeämpää, tosin sitten volteilla, joita alkuveryttelyksi teimme jokaiseen kulmaan, sai taivuttaa senkin edestä. Jäin liikaa kiinni suoruuteen, enkä ymmärtänyt ensin, miten valtavan paljon Davidia pitää pyytää asettumaan ja taipumaan.

Ravi uralla lähti ihan hyvin liikkeelle, mutta kun vasemmassa kierroksessa kokoonnuimme pääty-ympyrälle, olin pulassa. En saanut Davidia kunnolla ympyrän kaarelle, vaan se punkesi väkisin vasten vasenta pohjetta. Lopulta otimme hevoset takaisin käyntiin, ja Maiju tuli maasta käsin näyttämään, miten selvät ja vahvat avut minun pitää Davidille sekä jalalla että raipalla antaa. Kun näin, miten isosti David oikeaan apuun reagoi, alkoi homma toimia. Sain kyllä olla koko ajan hereillä ja testata, että ihan tosiaan saan ruunan väistämään takaosaa ulos niin halutessani. Toisaalta - luonnollisesti etenkin oikeassa kierroksessa - David ajautui helposti myös ulos kulmiin. Se piti siis pitää hyvin kirjaimellisesti ohjan ja pohkeen välissä.

Ensimmäinen laukannosto meni pipariksi, vaikka tiesin odottaa sen olevan hankala - tai ehkä juuri siksi. No, Davidille piti vain kerran kertoa, että sopiiko moinen niskurointi, ja sen jälkeen laukannostotkin olivat helppoja suunnasta riippumatta. Laukkaa olisin etenkin lopputunnista oikeaan saanut ratsastaa vähän enemmän eteen, mutta David tuntui niin viritetyltä, että otin vähän varman päälle. Pelkäsin, että se tulee niin vahvaksi, etten saa sitä enää takaisin.

Sulkutaivutus diagonaalilla vasemmalle onnistui aika kivasti. Maltoin valmistella rauhassa avotaivutuksella uralla, josta lähdettiin loivasti kohti keskihalkaisijaa. Ilmeisesti oltiin jo sen verran jumpattu ympyrällä, että taipuminen oli nyt suurelle ruunalle helpompaa.

Tunti oli hyvin kaksijakoinen, mutta onneksi näin päin: alussa oli todella vaikeaa, mutta lopussa David oli jo kovin kevyt. Se ei myöskään esittänyt mitään iloisia kevätjuhlaliikkeitä, joten työntäyteinen tunti, molemmilla!

Halinallella

23.3.2015 Primus Talli
Maiju - r. David

Salainen tai oikeastaan jo puolijulkinen toiveeni toteutui, kun ratsastin elämäni kolmatta kertaa Davidilla. David on suursuosikkini Foxyn ja Primuksella myös olleen Darioson veli, näillä kaikilla on sama isä. Dariosolla en ehtinyt ratsastaa kuin pari kertaa, Foxyllä sitäkin enemmän. Aiemmin olin sitä mieltä, että David muistuttaa enemmän Dariosoa, mutta kyllä siitä Foxynkin piirteitä löytyy.

Kaikkein ihaninta Davidissa on sen luonne, ja siinä se on samanlainen kuin Foxy. Voiko enää ihanampaa olla? Davidin kanssa voisi viettää tunnin vain halaillen karsinassa. Ja kun koittaa aika lähteä töihin, se on aina yhtä hyväntuulinen ja innoissaan. Davidilta sujuu niin koulu kuin esteetkin, sillä voi ratsastaa kangilla ja se on tuonut tuntiratsastajien mestaruuskilpailuista mitalejakin. Todellinen terapiahevonen ja tuntiratsuna varmasti kullankallis!

Maiju oli piirtänyt meille ilmoitustaululle ihanan sarjakuvan pohkeenväistöstä, avotaivutuksesta ja sulkutaivutuksesta. Ilmeisesti meillä oli ollut edellisellä kerralla hankaluuksia oivaltaa sitä, milloin väistetään ja milloin taivutetaan ja mihin suuntaan ja miten monella uralla hevonen kulkee. Tunnin teema oli edelleen sulkutaivutukset, joihin siirryttiin asteittain asetuksen, pohkeenväistön ja avotaivutuksen kautta.

Asetuksia haettiin rauhassa loivalla kiemurauralla myös ravissa sekä ihan vaan pitkillä sivuilla. Kun asetus suoralla hevosella onnistui, sai tehdä väistöä uralta sisään. David on iso ja pitkä hevonen, joten sille täytyy todella selvästi kertoa mihin mennään ja miten. Suoraan meneminen ei välttämättä ole aina kovin yksinkertaista, mutta tämä tehtävä alkoi sujua aika kivasti. Vaikeinta oli pitää käynti rauhallisena, ja myös kiemuroilla sai olla aika tarkkana, ettei ravi mennyt kipittämiseksi.

Alkulaukka tehtiin itsenäisesti. Olin jo vähän unohtanut Davidin poikittavan helposti nostoissa, ja olinkin hetken ihan ymmälläni, että mitä tapahtuu - ei nimittäin tapahtunut mitään! David vaan siirsi takapuolta milloin mihinkin ja kiihdytti ravia. Nappasin sitä sitten raipalla suht selvästi kertoen, ettei moinen peli vetele, ja olin samalla lentää tantereeseen massiivisen pukin seurauksena. Laukka kuitenkin nousi ja pysyin kyydissä, ja sen jälkeen onnistui laukannostotkin koko lopputunnin ajan kuin tyhjää vaan. Sen verran kierroksia ruuna otti, että kovin hallittua meno ei ollut. David nojasi ohjaan ja sisäpohkeeseen, mutta annoinkin sen sitten mennä vähän pidempänä ja vaan verrytellä itseään.

Sulkutaivutuksia tehtiin molempiin suuntiin tutulla tavalla: voltti, valmistelu muutamalla askeleella avotaivutusta, sulkutaivutus diagonaalilla. Sujui ihan kohtalaisesti molempiin suuntiin, ei loistavasti muttei huonostikaan. Huolellinen valmistelu auttoi, koska David olisi mielellään ennakoinut suoraan kulmasta diagonaalille. Ison ja pitkän hevosen taivuttaminen vie aikansa, ja David olisikin varmasti parhaimillaan juostuaan jo yhden tunnin.

Mutta lopun laukka oli ihan erilaista kuin alussa, hallittua ja koottua. Maijukin kysyi, että tuntuuko nyt hyvältä. Vähän jouduin vielä mielestäni liikaa jarruttelemaan, ja olisin halunnut ruunasta notkeamman, mutta tunnin aikana tehty työ kyllä näkyi. Ei siis koko tunnin kestäävää flowta tällä kertaa, mutta lupaavia pätkiä. Harmi, että tämän tunnin jälkeen alkoi estejakso, mutta toivottavsti pääsen sen jälkeen jatkamaan ihanalla Davidilla!

Parempi kuin Beckham

7.10.2013 Primus Talli

Maiju - r. David

Konstalla taisi olla lähestyvien kisojen vuoksi vapaapäivä, tai sitten se oli tehnyt työnsä jo aamulla. Joka tapauksessa minulle oli merkitty lähes kokonaan uusi tuttavuus, David. Sehän on jo edesmenneiden SG Darioson ja suuren suosikkini, SG Foxtrotin eli Foxyn puoliveli isän puolelta. Yhden ratsastuskerran kokemuksella se muistutti paljon enemmän Dariosoa kuin Foxya, mutta näille kaikille on yhteistä todella ihana karsinakäyttäytyminen. Foxyhan oli oikea seurustelija, ja David on suorastaan "hellyydenkipeä halailija", kuten tallin hevosesittelyssä todetaan.

Sain Davidin tunnilta, ja edellinen ratsastaja kehui sen juuri lämmenneen ja alkaneen taipua. Pääsin siis hyvästä lähdökohdasta omalle tunnilleni, joka oli tällä kerralla maneesissa, kun yhdeltä ratsulta puuttui takakenkä. Sain David-faneilta pari hyvää vinkkiä, jotka oli helppo toteuttaa: määrätietoisuus ja päättäväisyys. David ei tarvitse erityisesti jalkaa tai erityisesti tietynlaista tuntumaa, vaan se on hyvin perushevonen ratsastaa. Se mitä David tarvitsee, on selkeä vaatimus siitä, mihin mennään ja mitä tehdään ja millä vauhdilla. Ruuna tulee muistikuvani mukaan helposti vahvaksi, ja sitä koitin kaikin tavoin nyt välttää.

Tunti oli todella kiva, sillä teimme paljon eri tehtäviä B- ja A-merkkien radoista jäämättä kuitenkaan hiomaan yksityiskohtia. Onnistuneet suoritukset toki kaikilta vaadittiin, mutta kerran jälkeen vaihdettiin jo seuraavaan kuvioon.

Aloitimme käynnissä tekemällä nopeita lyhyitä pohkeenväistöjä pitkille sivuille useassa eri pätkässä. David hidasti voimakkaasti oikealle, mutta teki kovin helposti vasemmalle. Se tosin poikitti ensin liikaa, jolloin eteenpäinpyrkimys helposti katoaa. Maijukin neuvoi, että jos hevoset hidastavat, korjaavat ratsastajat sitä helposti pyytämällä jyrkempää väistöä, ja sen vaikutushan on edelleen hidastava.

Kevyttä ravia tehtiin aika lyhyesti pääosin ympyröillä. Melkein koko tunnin laukat sen sijaan tehtiin heti alkuunsa, kun harjoittelimme koko rata leikkaa -tietä. David tuntui tässä vaiheessa jo tosi kivalta: se liikkui suht itsekseen, eikä tuntunut lainkaan vahvalta. Sitä pystyi ohjaamaan ja käskemään ja se reagoi. David selvästi välillä vähän kokeili, että olisiko vaikka pieni oikominen ympyrällä mahdollista, mutta uskoi nopeasti, kun vaan selvästi kertoi sille oikean reitin.

Laukassa onnistuimme hyvin tulemaan koko rata leikkaa vasemmalle. Maiju tosin sanoi, että siirsin vähän turhan aikaisin raviin, mutta tein sen ihan tarkoituksella, koska tiedän miten helposti David vaihtaa laukan. Oikeaan se sitten ehti vaihtaa, vaikka koitin huolehtia asetuksesta ja omasta istunnastani laukan puolelle. Toisella yrittämällä tämäkin onnistui, mutta David kyllä hieman jännittyi. Maiju ohjeisti, että jos vaihto tulee, niin siitä ei saa suuttua hevoselle. Vaihdot ovat kuitenkin tietyissä tilanteissa toivottuja, eivätkä kaikille hevosille niin kovin helppoja. Ratsastajan pitää olla vaan rauhallinen ja tyyni ja korjata asia seuraavalla kerralla.

Liekö pitkän paikkoja avaavan laukkapätkän ansiota, mutta koko lopputunnin David oli aivan superhieno! Se oli ihan kevyt edestä ja ravasi juuri sopivan reippaasti niin, että kokoaminen pienillä puolipidätteillä jalat lähellä pitäen onnistui. Lisää tätä!

Ensin teimme ravilisäykset koko rata leikkaa -tiellä. Niissä David olisi saanut venyttää askelta enemmän. Se ei kuitenkaan noussut, jännittynyt tai rikkonut laukalle. Sitten teimme pitkillä sivuilla vastalaukan nostot oikeassa kierroksessa. David koitti ensin tarjota vähän sitä sun tätä, mutta rauhallisesti odottamalla ja selvästi kertomalla mitä seuraavaksi tehdään, nosto onnistui. Toisella kerralla tiesimme jo molemmat, mitä tuleman pitää.

Lopulta siirryimme kellon päätyyn työskentelemään itsenäisesti ja tulimme yksitellen toiseen päähän A-merkin volttikahdeksikkotehtävään. Satuin Davidin kanssa olemaan kohdalla niin, että sain tehdä kuvion ensimmäisenä. Maiju kehui vuolaasti ja kysyi, että miksen ole menossa kisoihin! Olen krooninen jännittäjä, ja jo se, että tehtäviä tullaan yksitellen, riittää minulle... David teki kahdeksikon tosi hienosti, tasaisessa sopivassa ravissa, asettuen ja taipuen. Fiilistelin harjoitusravia ja voltteja oikeaan kierrokseen vaikka kuinka pitkään, koko sen ajan kun muut viisi ratsukkoa tekivät volttikahdeksikkonsa. 

Ihan lopuksi nostimme vielä kerran pitkällä sivulla vastalaukan vasemmassa kierroksessa. Sen jälkeen tuli oikeastaan ainoa hetki tunnilla, kun David hieman kuumeni. Sen mielestä vastalaukka olisi pitänyt nostaa vielä seuraavaltakin pitkältä sivulta...

En olisi millään malttanut lopettaa, kun Maiju käski keventää ja päästää hevosia vähän pidemmälle kaulalle. Maiju oli jo tunnin aikana pariin otteeseen sanonut, että David näyttää tosi hienolta ja kysynyt, että tuntuuko hyvältä. Loppupalautteessa hän sanoi, että ratsastan tarkasti. Se kertoi, että olin onnistunut kerrankin olemaan täsmällinen - muistan tunnin aikana oikein miettineeni asetuksia, pohkeiden paikkoja ja istunnan painoa valmistellessani liikkeitä. Jälkeen päin juttelimme muiden tuntilaisten kanssa, että oikeastaan kaikki olivat ratsastaneet tänään tosi keskittyneesti ja hienosti, kuten Maijukin meille sanoi.

Veljessä vara

6.8.2012 Primus Talli
Maiju - r. David

Niin, veljessä oli vara tällä kerralla, mutta ei ainakaan ensimmäisen kerran perusteella parempi.

Syyskauden kynnyksellä tallin nettisivuilta löytyi odotettu mutta pelätty tieto: Foxy on myyty. Minulta lähti siis jo toinen suosikkihevonen "alta", mutta näin on varmasti Foxyn kannalta parempi. Toivottavasti se kestää kevyemmässä käytössä uudella omistajallaan, luonnehan sillä on ihan täysi kymppi!

Foxylla en siis voi enää ratsastaa, mutta tallille jäi sen kaksi isoveljä: Darioso ja uudempi tulokas, mutta samaa vuosikertaa edustava SG David. Jälkimmäinen oli jaettu minulle syyskauden ensimmäiselle tunnilleni. Huomaan yhtäkkiä ratsastavani ainakin nyt alkukaudesta kahdesti viikossa, kun sain lunastaa entiseltä ryhmäläiseltäni hänen paikkansa maanantai-illassa, tuore hevosenomistaja kun on.

Varoittelin Maijua etukäteen, että olen ollut ratsastamatta juhannuksesta asti. Vielä kun hevonen oli täysin uusi tuttavuus, osasin odottaa ensimmäisestä tunnista hieman hapuilevaa. Sitähän se sitten olikin. Paikoitellen saimme Davidin kanssa aikaiseksi ihan kivoja pätkiä, mutta tuntia leimasi ratsastajan arkuus ja etenkin hitaus. En uskaltanut vaatia osaavalta ruunalta heti riittävästi, enkä toisaalta pystynyt reagoimaan sen ajoittain hieman haahuilevaan liikkeeseen riittävän nopeasti. Kaiken kukkuraksi sain Maijulta useita huomautuksia käsien paikasta ja nyrkkien asennosta, joten tuntui vähän niin kuin olisi taas kerran aloittanut alusta koko ratsastuksen!

Teimme aluksi pitkillä sivuilla pohkeenväistöä kahdessa osassa niin, että välillä piti ehtiä suoristaa. Väistössä oli huolehdittava riittävästä poikituksesta sekä siitä, ettei käynti hidastunut. David väisti helposti vähän, mutta Maijun patistaessa parempaan, saikin kunnon poikituksen eteen tehdä jo vähän töitä.
Kevyessä ravissa suurella ympyrällä keskityimme asettamiseen: käsi ei saanut suuntautua ulos eikä alas vaan napaa kohti, eikä asetus myöskään tarkoita sitä, että ohjasta vedetään. Tässä sain Davidin kovin helposti kovin vahvaksi, ja ajoittain se jopa vähän juoksi. Vasempaan kierrokseen onnistuimme paremmin.

Ehdimme harjoitella myös laukannostoa käynnistä. Lyhyen sivun keskellä tehtiin suuri voltti ja tasattiin etäisyyksiä. Pitkälle sivulle käännettiin selvästi uran sisäpuolelle, ja pitkän sivun keskeltä nostettiin suoralla hevosella laukka. Lyhyen sivun keskellä siirtyminen raviin ja kulmaan vielä ravivoltti ennen käyntiin siirtymistä toisen pitkän sivun keskellä. David tuli tässä tehtävässä aika mukavan tuntuiseksi, joskin se ensin poikitti ja mutkitteli voimakaasti nostossa. Kun ymmärsin pienentää apujani ja pitää hevosen edestä suorana, se parani huomattavasti.

Loppuravi on aikamoista kaahotusta heti, kun koitin antaa pidempää ohjaa. Lyhyemmällä ohjalla David oli sen tuntuinen, että siitä olisi voinut olla kivakin jatkaa... Kaikenkaikkiaan se muistutti huomattavasti enemmän Dariosoa kuin Foxya - tosin en ole mennyt Dariosolla kuin kaksi tuntia, joten vertailukohtaa ei hurjasti ole. Samanlaista sielujen sympatiaa en vielä Davidin kanssa kokenut kuin mitä Foxyn, vaikka Davidkin oli karsinassa kovin kiltti, ei tosin yhtä seurallinen kuin pikkuveljensä.