Maiju - r. Konsta
Pystyimme edelleen ratsastamaan ulkona, ja varauduinkin nyt Konstan kanssa turvaliivillä. Edellisellä kerralla se oli sen verran ujoa poikaa laitumen päädyn pimeissä nurkissa, että päätin hieman varmistaa omaa oloani. Peurat ja jänikset ja Konstan näkemät kummitukset loistivat kuitenkin poissaolollaan, eikä tällä tunnilla ollut vaikeuksia kulmien kanssa.
Maiju otti meidän kanssamme ryhtiliikkeen kulmien ratsastuksessa, ja aloitimmekin heti tekemällä tuttua Kyran harjoitusta, pysähdystä kulmaan juuri ennen kääntämistä. Näin saatiin hevoset kävelemään syvälle kulmaan ja kuuntelemaan ratsastajaa, kun suoraan pysähdyksestä käännettiin seuraavalle sivulle. Kevyessä ravissa kulmat tehtiin käynnissä eli siirryttiin juuri ennen kulmaa käyntiin ja taas kulman jälkeen takaisin raviin. Konstalle siirtymiset tekivät todella hyvää, niissä se herää. Pitäisi muistaa tämä myös silloin, kun alkuveryttelyä on mahdollista tehdä hieman vapaammin. Kun käyntisiirtymiset jätettiin pois ja tehtiin jokaiseen kulmaan voltit, se jo ravasi ihan mukavasti. Sain kuitenkin olla tarkkana siitä, että lapa ei työntynyt voltilla ulos, vaan että koko hevonen kulki samaa uraa alusta loppuun.
Laukkaa tehtiin aika pitkään keskiympyrällä. Maiju halusi hevosten asettuvan ja jatkavan itsestään oikeaa uraa ilman, että ohjista koko ajan vedetään. Kerran kierroksessa piti työntää ohjaa selvästi eteen luopumatta kuitenkaan tuntumasta, jolloin hevosten askel automaattisesti hieman piteni. Samalla oli hyvä tarkistaa, olivatko hevoset rehellisesti avuilla, vai karkasivatko ne heti muodosta tai reitiltä.
Pienen hengähdystauon jälkeen kokoonnuimme uudestaan keskiympyrälle käynnissä. Kierros oli sama kuin alkuveryttelyssä eli vasen, mutta aloitimmekin asettamalla hevosia ulos. Sitten otettiin mukaan myös lyhyet nopeat väistöt ulos, jolloin teimme hetkellisesti ikään kuin sulkutaivutusta oikealle, edelleen ympyräuraa seuraten. Tästä käynnistä nostettiin oikea laukka, eli vastalaukka. Vastalaukassa jatkettiin ympyrällä aika pitkään, useita kierroksia, joten laukkaa ehti myös työstää.
Konsta asettui ja väisti hienosti, ja nostikin hienosti - mutta vain jos raippa oli oikeassa kädessä. Testasin vasenta kättä kahdesti, ja molemmilla kerroilla nosto meni pipariksi. Laukassa koitin ottaa ensin liian varman pälle ja asetin ruunaa ihan hulluna ulos, jotta se ei olisi vaihtanut. Kun uskalsin suoristaa sen Maijun ohjeiden mukaisesti ja pitää vain laukanpuoleisen ulkopohkeen hieman taaempana, Konstan laukka parani ihan silmissä. Nostoja teimme useita, joten myös vastalaukkaa ehdimme ratsastaa varsin pitkään.
Tunnin jälkeen puhuimme, miten yllättävän vaikea tehtävä oli ollut. Tuntui jotenkin hankalalta olla vähän niin kuin menossa eri suuntaan kuin mihin reitti meni. Onnistuimme kuitenkin Konstan kanssa ihan hienosti. Ehkä ne oikeat nappulat alkavat pikku hiljaa löytyä - ainakin karsinassa olemme päässeet jo jutteluvaiheeseen, vaikka Konsta aina ensin koittaakin esittää paljon kovempaa kuin mitä todellisuudessa onkaan. Konstastakin on kyllä tullut jo yksi suosikeistani, pidän sen persoonasta kovasti.
Maiju otti meidän kanssamme ryhtiliikkeen kulmien ratsastuksessa, ja aloitimmekin heti tekemällä tuttua Kyran harjoitusta, pysähdystä kulmaan juuri ennen kääntämistä. Näin saatiin hevoset kävelemään syvälle kulmaan ja kuuntelemaan ratsastajaa, kun suoraan pysähdyksestä käännettiin seuraavalle sivulle. Kevyessä ravissa kulmat tehtiin käynnissä eli siirryttiin juuri ennen kulmaa käyntiin ja taas kulman jälkeen takaisin raviin. Konstalle siirtymiset tekivät todella hyvää, niissä se herää. Pitäisi muistaa tämä myös silloin, kun alkuveryttelyä on mahdollista tehdä hieman vapaammin. Kun käyntisiirtymiset jätettiin pois ja tehtiin jokaiseen kulmaan voltit, se jo ravasi ihan mukavasti. Sain kuitenkin olla tarkkana siitä, että lapa ei työntynyt voltilla ulos, vaan että koko hevonen kulki samaa uraa alusta loppuun.
Laukkaa tehtiin aika pitkään keskiympyrällä. Maiju halusi hevosten asettuvan ja jatkavan itsestään oikeaa uraa ilman, että ohjista koko ajan vedetään. Kerran kierroksessa piti työntää ohjaa selvästi eteen luopumatta kuitenkaan tuntumasta, jolloin hevosten askel automaattisesti hieman piteni. Samalla oli hyvä tarkistaa, olivatko hevoset rehellisesti avuilla, vai karkasivatko ne heti muodosta tai reitiltä.
Pienen hengähdystauon jälkeen kokoonnuimme uudestaan keskiympyrälle käynnissä. Kierros oli sama kuin alkuveryttelyssä eli vasen, mutta aloitimmekin asettamalla hevosia ulos. Sitten otettiin mukaan myös lyhyet nopeat väistöt ulos, jolloin teimme hetkellisesti ikään kuin sulkutaivutusta oikealle, edelleen ympyräuraa seuraten. Tästä käynnistä nostettiin oikea laukka, eli vastalaukka. Vastalaukassa jatkettiin ympyrällä aika pitkään, useita kierroksia, joten laukkaa ehti myös työstää.
Konsta asettui ja väisti hienosti, ja nostikin hienosti - mutta vain jos raippa oli oikeassa kädessä. Testasin vasenta kättä kahdesti, ja molemmilla kerroilla nosto meni pipariksi. Laukassa koitin ottaa ensin liian varman pälle ja asetin ruunaa ihan hulluna ulos, jotta se ei olisi vaihtanut. Kun uskalsin suoristaa sen Maijun ohjeiden mukaisesti ja pitää vain laukanpuoleisen ulkopohkeen hieman taaempana, Konstan laukka parani ihan silmissä. Nostoja teimme useita, joten myös vastalaukkaa ehdimme ratsastaa varsin pitkään.
Tunnin jälkeen puhuimme, miten yllättävän vaikea tehtävä oli ollut. Tuntui jotenkin hankalalta olla vähän niin kuin menossa eri suuntaan kuin mihin reitti meni. Onnistuimme kuitenkin Konstan kanssa ihan hienosti. Ehkä ne oikeat nappulat alkavat pikku hiljaa löytyä - ainakin karsinassa olemme päässeet jo jutteluvaiheeseen, vaikka Konsta aina ensin koittaakin esittää paljon kovempaa kuin mitä todellisuudessa onkaan. Konstastakin on kyllä tullut jo yksi suosikeistani, pidän sen persoonasta kovasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti