28.1.2010 Primus Talli
Pirita - t. Emmy
Lähtiessä tsekkasin aika lähellä meitä sijaitsevan FMI:n virallisen mittauspisteen mukaisen pakkasen purevuuden, joka näytti mukavat -27 C. Ei kun tallille - maneesissa ei tuullut eikä pakkasta ollut kuin -15 C.
Kylmän sään vuoksi peruutuksia oli ollut paljon, ja hevoset olivat tehneet sen vuoksi tavallista vähemmän töitä. Minun ratsuni oli lähes normaalikokoinen (tallilla kaikki hevoset ovat aika isoja) ruunikko Emmy-tamma, joka on entisessä elämässään voittanut kansallisia kenttäkisojakin. Emmykin käytti jokaisen maneesin kolkan rapsahduksen hyväkseen säpsähtämällä, mutta pysyi muutoin kyllä ongelmitta käsissä.
Koska pakkanen oli hieman hellittänyt edellisiin päiviin nähden, pistettiin hevosetkin kunnolla töihin. Veryttely tehtiin pääty-ympyröillä lyhyillä ravi-käynti-siirtymisillä. Hevoset piti taas saada nopeiksi ja herkiksi ja ratsastajan avut pieniksi. Minulle vaikeinta oli pitää omat jalat riittävän takana siirtymisissä.
Sitten tehtiin väistöjä ja laukkaa. Ravissa käännyttiin keskihalkaisijalle, josta väistettiin suht jyrkästi uralle. Samantien nostettiin suoralla hevosella laukka, jota jatkettiin pitkälle sivulle. Hevoset eivät saaneet yhtään hidastaa väistössä, tahdin piti säilyä koko ajan ja laukan piti nousta pienillä avuilla heti uralle päästyä. Emmy väisti selvästi paremmin oikealle kuin vasemmalle. Suurimmat ongelmat ol kuitenkin ratsastajalla, joka ei osannut käyttää pelkkää alapohjetta, vaan venkoili liikaa satulassa...
Loppuveryttely mentiin taas pääty-ympyröillä ravin askelta lyhentäen ja pidentäen. Ympyröiden vaihdossa hevosten tahti ja muoto piti säilyttää samanlaisena kuin kaarevalla urallakin. Piritan mukaan Emmy oli lopussa oikein hyvä, enkä minäkään saanut kuin yhden huomautuksen ryhdistä ja käsistä! Emmy tuntuikin ihan mukavalta, mitä nyt oli tosi raskas vasemmalta. Se ei varsinaisesti purrut kiinni, koska irroitus ja kevennys onnistuivat aina uudelleen ja uudelleen, mutta nojasi välillä aika vahvasti.
Ja niin - pakkasesta huolimatta ei muuten tullut yhtään kylmä...
perjantai 29. tammikuuta 2010
keskiviikko 20. tammikuuta 2010
Pehmeä lasku
19.1.2010 Primus Talli
Pirita - r. Muumi
Syyskauden tauon jälkeen säännölliset tunnit alkoivat n. 175 cm korkean Muumi-ruunan selässä. Aloittelijafiilis tuli jo hevosta kuntoon laittessa, koska Muumilla oli kummallinen satulaankin kiinnitettävä martingaali, jollaista en ollut koskaan aiemmin edes nähnyt.
Tunnilla teemana oli avoitaivutus, jota ryhmä oli ainakin edellisellä tunnilla jo tehnyt. Alkuveryttely tehtiin pääty-ympyrällä, jolla hevonen piti saada reagoimaan nopeari ja liikkumaan reippaasti sekä kevyessä ravissa että laukassa, jotta taivutettuna ei vauhti hiipuisi.
Avotaivutusta mentiin pitkillä sivuilla siten, että nurkkaan tehtiin 10 metrin voltti, jolta jatkettiin puoleen väliin pitkää sivua asetetulla hevosella. Sitten toinen 10 metrin voltti, jolta jatkettiin loppu pitkä sivu avotaivutuksessa. Kaiken sai tehdä joko kevyessä ravissa tai harjoitusravissa. Tätä tehtiin MONTA kertaa, molempiin suuntiin. Todella tehokasta, eipä tullut juuri lepohetkiä ratsukon kummallekaan osapuolelle.
Muumi oli aika reipas, mutta ei kuitenkaan tullut kauhean vahvaksi. Asetuksen kanssa sai välillä vähän pelata, mutta avotaivutukset se teki lopulta hyvin ja tahdikkaasti muodossa. Avotaivutus on aina ollut koordinaatiokyvylleni lähes ylivoimaista, mutta nyt jokin naksahti kohdalleen. Siitä huolimatta suurin saavutus oli varmaankin se, että en saanut ainuttakaan kommenttia käsistäni! Sen sijaan ryhtiä pitäisi saada parannettua, mutta se on niin kovin vaikeaa turvaliivin kanssa, joka vetää vähän väkisin sellaiseen kippuraan. Kaikenkaikkiaan kuitenkin varsin onnistunut pehmeä lasku hevosen selkään!
Pirita - r. Muumi
Syyskauden tauon jälkeen säännölliset tunnit alkoivat n. 175 cm korkean Muumi-ruunan selässä. Aloittelijafiilis tuli jo hevosta kuntoon laittessa, koska Muumilla oli kummallinen satulaankin kiinnitettävä martingaali, jollaista en ollut koskaan aiemmin edes nähnyt.
Tunnilla teemana oli avoitaivutus, jota ryhmä oli ainakin edellisellä tunnilla jo tehnyt. Alkuveryttely tehtiin pääty-ympyrällä, jolla hevonen piti saada reagoimaan nopeari ja liikkumaan reippaasti sekä kevyessä ravissa että laukassa, jotta taivutettuna ei vauhti hiipuisi.
Avotaivutusta mentiin pitkillä sivuilla siten, että nurkkaan tehtiin 10 metrin voltti, jolta jatkettiin puoleen väliin pitkää sivua asetetulla hevosella. Sitten toinen 10 metrin voltti, jolta jatkettiin loppu pitkä sivu avotaivutuksessa. Kaiken sai tehdä joko kevyessä ravissa tai harjoitusravissa. Tätä tehtiin MONTA kertaa, molempiin suuntiin. Todella tehokasta, eipä tullut juuri lepohetkiä ratsukon kummallekaan osapuolelle.
Muumi oli aika reipas, mutta ei kuitenkaan tullut kauhean vahvaksi. Asetuksen kanssa sai välillä vähän pelata, mutta avotaivutukset se teki lopulta hyvin ja tahdikkaasti muodossa. Avotaivutus on aina ollut koordinaatiokyvylleni lähes ylivoimaista, mutta nyt jokin naksahti kohdalleen. Siitä huolimatta suurin saavutus oli varmaankin se, että en saanut ainuttakaan kommenttia käsistäni! Sen sijaan ryhtiä pitäisi saada parannettua, mutta se on niin kovin vaikeaa turvaliivin kanssa, joka vetää vähän väkisin sellaiseen kippuraan. Kaikenkaikkiaan kuitenkin varsin onnistunut pehmeä lasku hevosen selkään!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)