Kädessä tonni kaulaa

29.9.2010 Primus Talli
Pirita - r. Muumi

Koska missasin kaksi perjantain tuntiani, ostin tuntipörssistä yhden ylimääräisen tunnin Piritan kahdeksan hengen ryhmästä. Meitä oli lopulta seitsemän, ja minulle oli merkitty suurikokoinen rautias ruuna Muumi, jolla ratsastin viime talven ensimmäisellä Primus-tunnillani. Muistikuva Muumista oli ihan ok, eikä se nyt ennen tuntia herättänyt suurempia tunteita suuntaan tai toiseen. Tunnille meinasi tulla ihan järjetön kiire, kun joku vaihtoi vessassa vaatteita varmaan vartin ja lisäksi Muumin erikoinen martingaaliviritys oli ihan tuhannen solmussa. Onnistuin kuitenin saamaan sen lopulta paria kierrettä lukuunottamatta ihan oikein, eikä Pirita löytänyt varusteista moitittavaa. Jiihaa!

Tunti aloitettiin heti käynnissä avotaivutuksilla, joita piti tehdä jokaisella sivulla - siis myös lyhyillä sivuilla - jälkimmäinen puolikas. Muumilla sain ohjeeksi ottaa napakan ulko-ohjan ja sillä puolipidätteitä, jotta ruuna kulkisi pyöreällä kaulalla eikä kiihdyttelisi. Kiihdyttelyominaisuutta en muistanutkaan, mutta se tuli tunnin aikana harvinaisen selväksi. Muumi painoi aika rankasti kädelle etenkin vasemmassa kierroksessa, ja puolipidätteiden läpisaaminen oli työn ja tuskan takana. Välillä tuntui, että kädessä oli vaan tonni punertavaa pitkää kaulaa...

Ja kun se avotaivutus on vielä maailman vaikein liike, niin välillä hommasta ei meinannut tulla yhtään mitään. Muistin kyllä, että talvella juuri Muumilla avotaivutukset olivat mennet hyvin, mutta ei nyt. Käynnissä vielä sujui, mutta harjoitusravissa tuli tuskan hiki. Siinä mentiin vasempaan (tietysti!) kierrokseen pitkillä sivuilla sulkua ja lyhyillä avoa, kiva pikku perustehtävä siis... Sain ensin hieman moitteita siitä, etten ratsastanut kulmaa kunnolla, ja avoissa poikitus oli aivan liian suuri eikä Muumi pysynyt enää edes ravissa. Kuten totuttua, suluissa ei taaskaan ollut mitään vaikeuksia ja ne sujuivat Piritankin mukaan oikein hienosti. Mikä ihme siinä on, että aivoni eivät vaan osaa käskyttää jalkoja ja käsiä oikean avotaivutuksen saamiseksi kuin vahingossa?

Laukat tehtiin isolla keskiympyrällä oikeaan, kun alkutunnista oli verytelty samoin vasempaan. Vasempaan Muumi asettui ensin liikaa, oikeaan taas liian vähän. Lopun laukat Muumi teki kuitenkin hyvin ja etenkin raviosuudesta sen jälkeen saatiin kehuja. Siinä ruuna tuntuikin ihan kivalta ja oli hetkittäin jopa irti sieltä oikealta. Saman tunteen saaminen koko tunnin ajaksi olisi kuitenkin vaatinut enemmän jalkoja, jotka aina välillä unohtuivat kokonaan ja päädyin ainoastaan kädet suorana vetämään vastaan - perisyntini.

Tällä kerralla en kuitenkaan saanut kommentteja nyrkeistäni tai käsien leviämisestä, edistystä on siis siinä mielessä tapahtunut. Mutta vastineeksi löytyi sitten ihan uusi mielenkiintoinen ominaisuus: vasempaan kierrokseen ratsastettaessa etenkin ympyrällä vedän vasemman kylkeni ihan lysyyn. Pari kertaa Piritan siitä huomauttaessa tajusin istuvani kummallisesti paino oikealla ja vasen kylki rullalla. Toivottavasti tämä ongelma johtui enemmänkin hevosesta kuin ratsastajasta...

Pehmeä lasku

19.1.2010 Primus Talli
Pirita - r. Muumi

Syyskauden tauon jälkeen säännölliset tunnit alkoivat n. 175 cm korkean Muumi-ruunan selässä. Aloittelijafiilis tuli jo hevosta kuntoon laittessa, koska Muumilla oli kummallinen satulaankin kiinnitettävä martingaali, jollaista en ollut koskaan aiemmin edes nähnyt.

Tunnilla teemana oli avoitaivutus, jota ryhmä oli ainakin edellisellä tunnilla jo tehnyt. Alkuveryttely tehtiin pääty-ympyrällä, jolla hevonen piti saada reagoimaan nopeari ja liikkumaan reippaasti sekä kevyessä ravissa että laukassa, jotta taivutettuna ei vauhti hiipuisi.

Avotaivutusta mentiin pitkillä sivuilla siten, että nurkkaan tehtiin 10 metrin voltti, jolta jatkettiin puoleen väliin pitkää sivua asetetulla hevosella. Sitten toinen 10 metrin voltti, jolta jatkettiin loppu pitkä sivu avotaivutuksessa. Kaiken sai tehdä joko kevyessä ravissa tai harjoitusravissa. Tätä tehtiin MONTA kertaa, molempiin suuntiin. Todella tehokasta, eipä tullut juuri lepohetkiä ratsukon kummallekaan osapuolelle.

Muumi oli aika reipas, mutta ei kuitenkaan tullut kauhean vahvaksi. Asetuksen kanssa sai välillä vähän pelata, mutta avotaivutukset se teki lopulta hyvin ja tahdikkaasti muodossa. Avotaivutus on aina ollut koordinaatiokyvylleni lähes ylivoimaista, mutta nyt jokin naksahti kohdalleen. Siitä huolimatta suurin saavutus oli varmaankin se, että en saanut ainuttakaan kommenttia käsistäni! Sen sijaan ryhtiä pitäisi saada parannettua, mutta se on niin kovin vaikeaa turvaliivin kanssa, joka vetää vähän väkisin sellaiseen kippuraan. Kaikenkaikkiaan kuitenkin varsin onnistunut pehmeä lasku hevosen selkään!