maanantai 17. marraskuuta 2014

Paluu poniratsastajaksi

10.11.2014 Primus Talli
Anni - t. Fauna

Olin koittanut tallimatkalla taas tsempata itseäni Konsta-moodiin, mutta hevoslistaa lukiessa en voinut kuin hymyillä. Hevosjako oli myllerretty ihan kokonaan, ja minulle oli merkitty Fauna. Se on lehmänkirjava isokoinen nuori ponitamma, joka on tehnyt sekä poni- että hevostunteja, myös aikuisilla. Monet ovat kovasti tykänneet tästä Marjon ratsuttamasta tammasta, joten olin kovin innostunut päästessäni kokeilemaan sitä. Myllerryksen syykin selvisi maneesissa: Maiju oli Ypäjällä ja kentän keskellä tuntia piti tuttu Anni.

Fauna oli karsinassa tosi kiltti ja yllättävän suuri. Selästäkään se ei tuntunut muutoin pieneltä, paitsi sitten, kun otettiin ohjat. Kaula vaan lyheni ja lyheni ja lyheni, ja sittenkin kun poni kulki pyöreänä, tuntui kuin olisi ollut ohjat ensimmäisestä stopparista kädessä. Fauna osoittautui kokonsa lisäksi epätyypilliseksi poniksi myös siinä, että se olisi kovin mielellään mennyt koko ajan liian lujaa. Tahtia oli ajoittain vaikea saada hallintaan, mutta kun se onnistui, tuli poni pyöreälle kaulallekin. Ja päinvastoin. Silloin se tuntui tosi makealta, enkä ihmettele suurta fanilaumaa lainkaan.

Mutta töitä sai kyllä tehdä. Faunasta huomaa, että se on jokaisen ratsastuskoulun toiveponi: pystyy tekemään sekä aloittelijoiden tunteja että aikuisten tunteja. Nyt se koitti parhaansa mukaan pistää hanttiin ja mennä vähän sinne päin. Saadakseen tahtonsa läpi piti kyllä olla aikamoisen sitkeä. Kulmissa se helposti jännittyi ja koitti oikoa, isossa laukassa ympyrällä tempo uhkasi väkisinkin jäädä liian hitaaksi, ravissa teki mieli kipittää vaan alta pois... Mutta lievä sulkutaivutus diagonaalilla ja sik-sak-pohkeenväistöt keskihalkaisijalla onnistuivat hyvin, lopulta myös ravissa ja pyöreällä kaulalla. Koko ajan piti vaan olla hereillä, vaatia ja palkita sitten, kun paketti oli kasassa.

Loppuravissa Fauna oli jo ihan superhyvä, kevyt, tahdikas, ja kesti suunnanvaihdot ja kulmat kuin tyhjää vaan. Oi jospa siitä olisin saanut jatkaa toiselle tunnille!

maanantai 10. marraskuuta 2014

Homma alkaa toimia

3.11.2014 Primus Talli
Maiju - r. Konsta

No niin! Ilmeisesti tarvitsimme Konstan kanssa molemmat epäonnistumisen tuomaa ylimääräistä tsemppiä, sillä tällä tunnilla homma alkoi toimia. Ensinnäkin vaihdoin kankiohjat itselleni tutummin kulkemaan peukalon alta, jolloin kädet korjaantuivat kuin itsestään oikealle paikalle. En saanut lainkaan huomautuksia vaeltelevista käsistä tai vaakasuorista nyrkeistä. Sen sijaan ylävartaloani korjattiin muutamia kertoja parempaan ryhtiin, lapaluita yhteen ja alas, jolloin kyynärpäät pysyvät helpommin kyljissä.

Istuntaan puuttuminen on osaltaan merkki siitä, että Maijun ei enää tarvinnut puuttua niin paljon hevoseen. Minä puutuin siihen ihan itse. Jatkoin asettamalla sisään, jolloin käynnistä tuli laadukasta. Ravissa on edelleen suurimmat haasteet. Olimme pitkään ympyrällä tarkkaillen vain ravin laatua. Konstalla saa myös oma liike olla aika jäntevää ja suurta, koska hevosen liike on niin suurta. Ravista haluttiin tahdikasta, asettaen ja reitillä pysyen. Parani.

Laukkaa menimme pääosin keskiympyrällä, ja sehän sopi meille. Siinä saimme sekä ratsastaa eteen että koota. Konstan harjoituslaukka on laadukasta, ja se osaa kyllä kootakin. Kokoaminen on vaan aika työlästä: ruunaa pitää muistuttaa raipalla hivellen, pidättein ja myödäten. Olin jo muutaman kierroksen koittanut pyrkiä kootumpaan laukkaan, mutta vasta Maijun ohjeilla alkoi onnistua. Paras harjoitus laukan kokoamiseen Konstalla oli kuitenkin se, kun saimme tehdä uralla laukannostoja ja käyntisiirtymisiä. Laukkaa ei menty kuin pari-kolme askelta, joten piti olla varsin napakka siirtymisissä molempiin suuntiin. Etenkin alussa Konstan nostot olivat hienoja, käyntiisiirtymisten kanssa sain tehdä enemmän töitä. Alkoivat kuitenkin nekin onnistua lopulta ilman raviaskelia ja venähtämistä. Tässä tehtävässä sain hyvää tuntumaa siihen, millaiselta Konstan koottu laukka tuntuu.

Sulkuja tehtiin tällä kertaa siten, että käännyttiin käynnissä keskihalkaisijalle ja jatkettiin siitä ensin suoraan avotaivutusmaisesti ja sitten sulkutaivutuksessa uralle. Ensimmäiseen väistöön tulin vähän hätäisesti, Konsta suoristui ja väistöstä tuli vaivalloinen. Seuraavilla kerroilla valmistelin huolellisemmin, ja varsinkin oikealle sulkutaivutus sujui hienosti. Tehtävän pilkkominen kannattaa, kuten Hanna hyvin kesällä jo havainnollisti.

Aivan tunnin lopussa saimme vielä tehdä pari laukanvaihtoa diagonaalilla. Ensimmäinen tultiin osastossa, kun oli ensin hetki laukattu uralla. Siinä sain Konstan hyvin kokoamaan, ja vaihto diagonaalilla tuntui helpolta: sain pidettyä laukan tahdin tasaisena, ajateltua yksi-siirto-vaihto, ja Konsta vaihtoi juuri silloin kun halusinkin. Toinen tultiin yksitellen, jotta Maiju ehti paremmin seurata ja kommentoida. Aloitin, mutta en ehtinyt saada laukkaa laadukkaaksi. Käänsinkin sitten pois diagonaalilta, kun ymmärsin, että Konsta valahtaa raville vaihtamisen sijaan. Aktivointia ulkopohkeella, ja toinen onnistunut vaihto. Vaihdon perään huolimaton siirtyminen, joten sain vielä hetken työstää laukkaa ja tehdä uuden ravisiirtymisen niin, että minä päätän ajankohdan Konstan sijasta. Maiju vaati, että tehtävä ratsastetaan loppuun asti; se ei lopu siihen, kun päästään uralle myötälaukassa.

Seuraavalla tunnilla jatketaan sekä kangilla että laukanvaihdoin. Samanlaista tsemppiä siis tarvitaan, mutta nyt ainakin tiedän onnistumisen olevan mahdollista: Konstan kanssa vaihdot ovat lastenleikkiä sitten, kunhan laukan vaan saa koottua.

maanantai 3. marraskuuta 2014

Äh!

27.10.2014 Primus Talli
Maiju - r. Konsta

Äh. En tavoittanut edellisviikon kepeyttä, vaan ennemminkin palasin sitä edellisen viikon sinne päin -ratsastukseen.

Alkuveryttely lupasi vielä ihan hyvää, etenkin käynti. Maiju käski minun asettaa Konstaa jatkuvasti vasemmalle, myös suoralla. Näin sain käyntiin joustoa ja Konsta alkoi kantaa itseään. Tuntui myös siltä, että se asetus meni kerrankin läpi.

Ravissa pakka kuitenkin alko hajota. Olen ollut aivan solmussa kankiohjan kanssa näillä parilla tunnilla, koska olen sitkeästi koittanut opetella pitämään ohjia Maijun neuvomalla tavalla. Siinä kankiohja kulkee vain keskisormen ympäri, jolloin pitäisi pystyä paremmin kontrolloimaan ohjien käyttöä erikseen. Minä taas olen tottunut pitämään kankiohjaakin peukalon alla, joten nyt se tuntui koko ajan valuvan liian pitkäksi. Toisaalta nyrkkien sulkeminen varmaan auttaisi tähänkin ongelmaan, ja sitä käsien asentoahan piti ihan erityisesti harjoitella...
Olen myös koittanut sitkeästi hakea harjoitusravissa pystympää asentoa, mutta tämän hevosen kanssa se vaatisi kyllä varmasti parempaa lihaskuntoa. Se on kuitenkin lohduttavaa, että Konsta ei juuri jännity silloin, kun istun alas.

Laukassa sain koottua itseäni sen verran, että Konsta esitti taas hienoa harjoituslaukkaa. Muistin tällä kerralla myös istua rennosti enkä jäänyt puristamaan. Muoto valui kyllä helposti vähän liian pitkäksi ja silloin Konsta painautuu mielellään vähän kuolaimen alle. Tällä tunnilla tehtiin myös muutamia lävistäjiä laukassa. Koska Konsta osaa vaihtaa, varmistelin vähän turhaan ja siirryin raviin liian aikaisin. Vain hetkittäin ennen lävistäjää tavoitin sen tunteen, jossa hevosen selkä nousee ja askel lyhenee.

Avotaivutukset suorilla urilla käynnissä sujuivat hyvin. Sen sijaan sulkutaivutukset diagonaalilla olisivat voineet olla vaivattomampiakin. Konsta tiesi heti mitä pitäisi tehdä, mutta kuten sanottua, suorituksemme oli vähän sinne päin. En vaatinut riittävästi taivutusta enkä riittävästi eteenpäin, vaan väistöstä tuli turhan jyrkkä ja hidas.

Vetelän tunnin huipentuma tuli aivan lopussa, kun piti tehdä keskihalkaisijalla laukanvaihto ravin kautta. Taisi olla ratsastajan voimat jo vähissä, kun ruuna venyi aivan liian pitkäksi tällaiseen tehtävään ja valui vaihdon läpi. Saimme tehdä laukannostoja vielä uralla muutaman kerran, sillä Maiju halusi, että Konsta ikään kuin niiaa nostossa. Tällöin nosto on napakka ja takaosa mukana työskentelyssä.

Taas jäi siisi hampaankoloon, mutta onneksi taidan saada vielä revanssin. Jatkamme kangilla ainakin vielä kerran, ja silloin teemme mm. laukanvaihtoja. Eli nyt pitää ihan tosissaan panostaa myös kokoamiseen ja laukan laatuun. Konsta kun osaa vallan mainiosti myös mennä vastalaukkaa vaikka minkälaisella kaarella, jos ratsastaja ei osaa antaa oikeita ja oikea-aikaisia apuja oikeanlaatuisessa laukassa.