5.7.2010 Primus Talli
Maiju - t. Marelle
Minun kesäkausi päättyi samoin kuin kevätkausi alkoi, Marellen selässä. Ensin olin vähän huvittunut hevosvalinnasta, sitten iski päälle kauhea tsemppi. Nyt minä näyttäisin itselleni, että tässä kevään aikana on jotain opittukin!
Oli tosi lämmin sää, mutta kentällä onneksi tuuli navakasti, joten täydellistä läkähtymistä ei tullut. Tunnin teemana oli pohkeen käyttö niin, että jalka pysyy oikealla paikallaan koko ajan eikä pohje jää puristamaan. Harjoittelimme antamaan käskyn ja olemaan sen jälkeen hiljaa.
Koitin heti ottaa Marelleen napakamman otteen kuin talvella. Käyntityöskentely lähtikin sujumaan ihan hyvin, tosin pysähdyksissä meinasi olla pientä hiipimistä, mikä oli vähän yllättävää. Kulmat tehtiin huolella ja aina kulman jälkeen tehtiin selvä eteenratsastus. Mikäli hevonen ei reagoinut, muistutettiin samantien raipalla. Näin saatiin pikkuhiljaa ratsut herkäksi aina samanvahvuiselle pohjeavulle.
Samoja kulmia tehtiin myös ravissa siten, että kulma mentiin aika kootusti ja sen jälkeen taas eteenratsastus. Laukkatyöskentely tehtiin niin, että jokaisen ravikulman jälkeen nostettiin napakasti laukka, ja siirryttiin taas raviin ennen seuraavaa kulmaa. Marellelle, joka on aika pitkä, meinasi tulla vähän kiire lyhyillä sivuilla, kun piti pidentää ja koota niin nopeasti. Maiju kehoittikin oleman sitkeä, eikä tammaa saanut päästää yhtään venymään.
Tämä lyhentely ja eteenratsastus alkoi tuottaa tulosta suurella keskiympyrällä, jolla tehtiin lopuksi askeleen lyhennyksiä sekä käynnissä että ravissa. Tahdin piti säilyä muuttumattomana, mutta askelen lyhentyä puolen kierroksen aikana selvästi. Sitten taas ratsastettiin eteen. Maiju tarkkaili paitsi lyhennystä myös ratsastajan pohkeen käyttöä. Marelle kulki kohtuullisessa muodossa ja tammasta löytyi sitä kuuluistaa schwungia, joka nyt tuntuu olevan päivän termi kouluratsastuksessa. Sain siis takaosan alle ja polkemaan ja aloin pikkuhiljaa ymmärtämään, miten hieno Marelle voisi oikein ollakaan. Lisäksi pohkeeni pysyivät kuulemma hyvin paikallaan, joten ehkä istunnan sarallakin on jotain jäänyt mieleen.
Tunnista jäi tosi hyvä fiilis muutaman viikon kesälomalle ja sellainen olo, että pitäisiköhän sitä Marellea päästä vielä kokeilmaan uudestaan. Elokuun toisella viikolla sitten jatketaan Piritan valvovan katseen alla.
