Väistöjä ravissa

3.6.2013 Primus Talli
Maiju - t. Lulu

Kevätkausi päättyi ja kesäkausi alkoi, mutta tunnilla aikaisempaa ajankohtaa lukuunottamatta paljon muuta ei sitten muuttunutkaan. Vaativan kesätunnin piti Maiju, minä jatkoin Lululla, ja yksi ratsastajakin oli maanantain ryhmästä. Alunperin hyvin nopeasti täyttynyt tunti olikin peruutusten myötä vajaa, eikä meitä ollut kuin neljä.

Maiju pisti tuulemaan, ja tuntui, että vaatimustaso tosiaan nousi kevätkauden tunneista. Koska päällekkäisiä ryhmiä on kesäkaudella kolme, menimme me maneesissa noin 60 m x 20 m kokoisella uralla. Maiju laittoi meidät heti alusta alkaen töihin, ensin käynnissä ja sitten ravissa ja laukassa.

Väistöteema jatkui kuin Maijun ja Piritan yhteisestä sopimuksesta - tosin vaikeusastetta lisättiin taas. Käynnissä käänsimme molemmilta lyhyiltä sivuilta keskihalkaisijalle, mistä väistimme kohti pitkää sivua. Toisella puolella väistö tehtiin suoraan uralle asti, mutta toisella ensin vain puoleen väliin. Sitten piti tehdä selvä suoristus ja jatkaa hetki kohti lyhyttä sivua, ennen kuin pohkeenväistö taas jatkui uralle asti. Ajatuksena oli saada selvät ristiaskeleet ensimmäisestä käskystä eikä niin, että hevonen vain valuu väistöön ja ennen kaikkea niin, ettei se vain valu takaisin uralle.

Lulu aloitti ensimmäisen väistö hyvin, mutta lopettamisen kanssa sai olla tarkkana. Kun sen sai menemään kesken väistön suoraan, olikin sitten uuden väistön aloittaminen ensin hieman haastavaa. Lulu on kyllä siitä ihana tamma, että se yrittää ja tekee kaiken koko ajan täysillä. Kun vaan itse antoi selvät avut, ei tässäkään kuviossa tarvinnut montaa kertaa taistella.

Ravissa jätettiin yhtenäinen väistö kokonaan tekemättä ja tultiin vain väistö kahdessa osassa. Suunta oli Lulun hankalampi eli oikea, mutta harjoittelu tuotti tulosta. Etenkin väistön aloitukset onnistuivat hyvin, samoin ensimmäisen väistön lopetus. Kaikkein eniten sain ravissa kiinnittää huomiota jälkimmäisen väistön lopetukseen, jotta Lulun ravi säilyi loppuun asti tarmokkaana ja ristiaskeleet selvinä. Toisella pitkällä sivulla sain nyt ravissakin muutaman kerran Lululla sen ihanan kevyen täydellisen peräänannon tunteen, kun ymmärsin ratsastaa hevosta vasemmassa kierroksessa tarkasti suoraksi.

Lulu pysyi taas käsissä ihan suhteellisen hyvin, ainoastaan aivan lopussa meinaa aina kunto pettää - ja silloin niitä vatsalihaksia ja hallittua hidasta kevennystä juuri kaikkein eniten tarvittaisiin. Tunti oli hurjan tehokas, joten odotukset kesän muilta tunneilta ovat korkealla!