Maiju - r. Goody
Maanantairyhmän kaksi viimeistä tuntia oli säästetty estejaksolle,
ja tavoistani poiketen uskaltauduin mukaan. Maiju osasi viimeksikin hurjan hyvin
aloittaa käytännössä aivan alkeista ja vaivihkaa muuttaa tehtävää niin, että
lopulta hyppäsimme jo muutaman miniesteen peräkkäin. Tällä kerralla listassa ryhmämme
kohdalla luki puomit, ja minulle oli jaettu uusi tuttavuus Ravel eli Goody.
Goody on suuri rautias jo hieman kokeneempi estepainotteinen
ruuna, joka osallistuu Primuksella ihan vaativan tason esteryhmiin. Maiju oli
selvästi jakanut meidän ryhmämme kokemattomille hyppääjille sellaiset hevoset,
jotka osaavat tarvittaessa hoitaa homman ihan itse, ratsastajasta huolimatta.
Meitä ei ollut kuin neljä, joten tilaa maneesissa oli
ruhtinaallisesti toisen ryhmän harjoitellessa kentällä. Saimme verrytellä aika
itsenäisesti ensin käynnissä ja sitten ravissa. Aika pian Maiju nosti meidät
kuitenkin jo ravissa ensin hieman etukenoon keventäen ja lopulta myös kevyeen
istuntaan, mikä oudokseltaan kyllä taas pisti polttelemaan pohkeissa. Laukassa lisäsimme
koko pitkän sivun mitalla, ja päädyissä ympyröillä hieman kokosimme
esteistunnassa.
Goodylla kesti selvästi hetken aikaa vertyä, mutta kun se
näki ensimmäiset kavaletit, ei enää raippaa tarvittu lainkaan. Ruuna liikkui
minun taitoihini nähden juuri sopivasti: sitä ei tarvinnut juuri ratsastaa
eteen mutta ei myöskään pidättää. Maiju sanoi, että sillä on hieman tapana
innostua, ja muutaman kerran sainkin ottaa kevyitä puolipidätteitä ennen
kavaletteja. Goody pysyi kuitenkin hyvin
käsissä, eikä sen pieni innostuminen haitannut lainkaan.
Aloitimme todellisella pehmeällä laskulla eli laukkaamalla yksittäin
keskiympyrällä yhden kavaletin yli. Harjoittelimme katsetta ja oikean laukan
rytmin löytymistä.
Sitten siirryimme suoralle linjalle, jossa oli kolme
kavalettia. Tulimme ne ensin kevyessä ravissa, jotta ravia on helpompi
rytmittää. Kun hevoset hoksasivat, mistä on kyse, teimme saman tehtävän
kevyessä istunnassa. Goody tuli ensin
hieman löysästi, jolloin se ei venyttänyt askelta tarpeeksi. Sain ratsastaa
sitä hieman pohkeella ohjaa vastaan, mikä meinasi kokonaan kavaletteja
jännittäessä unohtua.
Lopulta tulimme saman tehtävän laukassa kevyessä istunnassa.
Goody hieman epäonnistui ensimmäisellä kerralla ponnistuspaikan arvioinnissa,
mutta Maiju sanoi että ei taatusti epäonnistu toiste. Nauroin, että ratsastajalta
ei tule kyllä yhtään apuja, eikä Maijun mukaan tarvinnutkaan. No, Goody ei
tosiaan epäonnistunut enää toista kertaa, ja minäkin aloin toistojen myötä
hieman ymmärtää, mitä ennen kavalettia pitää tehdä auttaakseni ruunaa edes
hieman.
Viimeiseksi Maiju pisti kolmannen kavaletin päälle toisen,
ja nauroimme ratsastavamme lopuksi ihan oikean kolmossarjan! Sen tehtävän
sainkin sitten tulla kahdeksi, sillä pidätin Goody liikaa ennen ensimmäistä
kavalettia, minkä seurauksena suoritus ei ollut kovin tasapainoinen.
Ehdimme tehdä harjoitukset moneen kertaan, joten vaikka ne
eivät olleet lainkaan vaativia, sai niistä kuitenkin taas itselle vähän
tuntumaa esteratsastukseen. Maijulle kehuimme, että vaikka tämä on kauhean
jännittävää tällaisille koulutuuppareille, samalla myös hurjan hauskaa. Maiju
totesikin, että ainakin kaikilla on hymy huulilla, joten liikaa emme ainakaan
jännitä. Hän lupasi, että ensi kerralla jatketaan yhtä vaativilla harjoituksilla,
joten siihen on hyvä lopettaa tämän ryhmän osalta kevätkausi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti