Myssy

28.1.2012 Primus Talli
Maiju - r. Myssy

Primus Tallin perjantaina olleessa hevosesittelyillassa kävi ilmi, että Benan viime viikkoinen jännittyneisyys ei sitten ehkä kuitenkaan johtunut kokonaan ratsastajasta. Se oli torstaina lingonnut ratsastajan selästään ihan kunnolla, minkä jälkeen ruuna passitettiin talvilomalle. Perjantaina selvisi myös, miksi Mikki ainakin toistaiseksi seisoo: se on saanut uuden tarhakaverin, ja ilmeisesti telonut itseään lievästi riekkuessaan ulkona. Kesäkursseille ilmoittautuessani Kikka pahoitteli myös henkilökohtaisesti sitä, että putosin Mikiltä. He olivat Maijun kanssa kokeilleet Mikkiä seuraavalla viikolla, ja kaikki oli ollut taas kunnossa. Pohtivat kuulemma nyt, että mitä sen kanssa tehdään: joko lisää töitä tai lomaa. Minä en nimittäin ole ainoa, joka on saanut viime aikoina Mikiltä rodeokyytiä, ja nämä pukit ovat ihan eri asia kuin ruunan pienet protestoinnit vaikkapa raipankäyttöön. Toivottavasti Mikin olo saadaan paremmaksi, kun minä kaikesta huolimatta pidän siitä.

No, maanantaitunnilla oli siis uusi ratsu alla, kun Maiju oli jakanut minulle Myssyn. Myssy on oikealta nimeltään Mystere de Servole, joka on entisessä elämässään pyyhkinyt muilla kilpailijoilla pöytää ties kuinka monen tähden GP-tason estekilpailuissa. Ruuna on todellinen opetusmestari kaikille tallilla hyppääville, mutta nyt Maiju oli ajatellut antaa sille vähän lomaa esteistä. Minä odotin räjähtävää ruutitynnyriä, mutta sainkin aika eriskummallisen hyvinkin ratsastettavan hevosen.

Maiju ohjeisti, että Myssy on tosi herkkä suustaan, mutta vaatii paljon pohjetta etenkin käynnissä. Koitin ottaa ritvamaisen tasaisen otteen ohjista, mutta se osoittautui hieman haastavammaksi kuin Ritvalla. Myssy nimittäin ei lakannut heiluttelemasta päätään niin helposti pelkällä jalkojen puristamisella, vaan se vaati liikettä. Paljon liikettä.

Ravissa aloin päästä jo jyvälle touhusta, kiitos pitkillä sivuilla tehtyjen lisäysten, mutta laukassa jouduin ensin täysin ymmälleni. Myssy köpötteli nelitahtista laukkaa eteenpäin, ei seurannut haluamaani reittiä ja heilutteli päätään niin, että hyvä kun ei lyönyt turvalla ratsastaja nenään. Onneksi Maiju näki ahdinkoni ja tuli apuun: vasta, kun sain Myssyn ihan kunnolla laukkamaan, alkoi homma toimia. Arkailin taas vaan ensin vähän turhaan, mutta Myssy kesti komentamisen sekä jaloilla että huomauttamisen raipalla aivan hyvin. Maijukin tunnin lopuksi sanoi, että alku oli vähän varovaista ratsastusta, mutta sitten alkoi sujua. Jännä, miten muutama huono kokemus jääkin kummittelemaan!

Käynnin jälkeen ratsastimme ravissa keskihalkaisijalle, jota ratsastettiin ensin ihan vaan suoraan. Suunnan sai valita sen mukaan, kumpi tuntui tarvitsevan enemmän työstämistä. Pitkillä sivuilla sai tehdä tarpeen mukaan voltteja. Minä keskityin lähinnä siihen, että Myssy ravasi tarmokkaasti.
Sitten lisättiin keskihalkaisijan alkuun voltti ja I-kirjaimeen pysähdys. Voltille Myssy kääntyi ja taipui ihan kivasti, mutta pysähdyksessä se jäi ensin seisomaan takajalat taakse. Lisää työskentelyä pitkillä sivuilla, jalkoja ja varovaista nostamista edestä, ja niin pysähdyksetkin alkoivat onnistua. Tarmokkuus heijastui myös liikkellelähtöihin, jotka paranivat kerta kerralta.

Myssy oli kyllä tosi jännä tapaus. Luulin, että se on sellainen herkkä estetykki, mutta se kuulemma hyytyy hyppytunneillakin heti tehtävän suorittamisen jälkeen. Tai no, herkkähän se oikeastaan olikin, suustaan. Sillä on todella pehmeät kuolaimetkin, ja käden kanssa sai olla hyvin tarkkana. Myssyllä ei tosiaan jalkojen lähelle tuonti riittänyt rentoutumiseen, vaan sen moottori piti todellakin saada käyntiin ensin. Minä kyllä tykkäsin, sillä Myssy oli jotenkin ihanan ratsastettava näiden viimeaikaisten ratsujeni jälkeen.