keskiviikko 25. kesäkuuta 2014

Työntäyteinen tunti

18.6.2014 Primus Talli
Hanna - r. Cartini

Lotta piti tällä viikolla viereisellä uralla kurssia, joten saimme opettajaksemme Hannan. Minä jatkoin valtavalla valkoisella eli Cartinilla.

Tunnin sisältö oli kutakuinkin sama kuin maanantaina: asetuksia, avotaivutuksia ja suoristuksia kaikissa askellajeissa pääosin uran sisäpuolella. Takaosakäännöksiä emme kuitenkaan tehneet vaan niiden sijasta pohkeenväistöä ja taivutusväistöjä. Nämä aloitettiin tunnin keskivaiheilla aika itsenäisesti tarkistamalla, että hevonen kuuntelee pohkeita. Ensin siis pohkeenväistöä lyhyesti uralta sisään ja takaisin. Sitten hieman arvotaivutusta, eli suorasta hevosesta hieman taipuneeksi. Lopulta avotaivutuksesta vaihdettiin lopulliseen päämäärään, sulkutaivutukseen, jota sai tehdä joko uralla tai diagonaalilla. 

Cartinilla väistöt ja taivutukset olivat aika helppoja. Haasteena oli saada se etenemään riittävästi eikä vaan väistämään liian jyrkästi. Sulkutaivutuksessa se tuli ensin myös liikaa kuolaimen alle, mutta kun malttoi hieman päästää ohjaa pidemmäksi ja muisti ratsastaa enemmän eteen, tilanne parani.

Tällä kerralla Cartinin suurin ongelma oli ilman muuta kentän ulkopuolella oleva estekasa. Sitä se kyttäsi oikeassa kierroksessa niin, että ensin ei meinannut mennä lähelle kyseistä nurkkaa lainkaan, ja sitten kun huomasi että on pakko, koitti pyrkiä tilanteesta pois lisäämällä vauhtia. Tein sitten nurkan ja pitkän sivun alun aina asetettulla hevosella ja suoristin vasta estevaraston jälkeen. Vasemmassa kierroksessa ei ollut mitään ongelmaa!

Itselleni laukka Cartinin kanssa oli edelleen vaikeaa. Se pitäisi saada laukkaamaan isommin, mutta jotenkin loppuu usko kesken. Kanget tietenkin vielä herkistävät hevosta entisestään, joten sain ruunan tippumaan pari kertaa ihan yllättäen raville. Onnistuin kuitenkin pitämään kankiohjan sopivan pituisena niin, että Hannan ei tarvinnut kertaakaan huomauttaa asiasta. Välillä se taisi olla vähän liiankin pitkä, mutta laukassa jouduin kyllä käyttämään kankea pidätteiden saamiseksi läpi estevaraston suoralla...

Hannan tuntiin ei tarvinnut pettyä tälläkään kerralla. Istuin paremmin suorassa, ja perusistuntani harjoitusravissa ei kirvoittanut kuin yhden (tutun) kommentin: " Ei ylävartaloa enää yhtään taaemmas." Kun alkukäynnin jälkeen otimme ohjat, päästimme seuraavan kerran pitkät ohjat loppukäyntiin. Todella tehokas ja työntäyteinen tunti siis, eikä Cartinikaan ollut lainkaan hassumpi! Tätä herkkua on onneksi tarjolla vielä kerran ennen kesälomaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti