9.12.2013 Primus Talli
Maiju - r. Lasse
Maanantaitunnilla jatkoin Lassen kanssa, ja nyt jo paremmalla tunteella. Lasse oli vähän kärttyisen oloinen karsinassa, mutta lähti innolla töihin. On todella kiva ottaa tunnille hevonen, joka selvästi haluaa liikkua, ja liikkuukin sitten pyytämättä koko tunnin!
Lasse sai heti alussa tekemistä, kun käynnissä mentiin lyhyitä nopeita ja selviä pohkeenväistöä uran sisäpuolelta uralle. Sain Lassen väistämään ihan hyvin, mutta itselle oli vaikeaa malttaa päästää käsi rennoksi. Lasse ei missään vaiheessa nojannut ohjaan eikä sitä tarvinnut kannatella, mutta jäin jotenkin varmistelemaan sitä pään paikkaa kädellä. Valtaosan tunnista se kuitenkin kulki ihan oikein niskahihna korkeimpana kohtana.
Tehtiin alkutunnista aika pitkä laukkaveryttely vasemmalle. Se pohjusti tehtävää, joka oli taas A:10-kouluradasta. Siinä on täyskaarto laukassa, jonka jälkeen jatketaan vastalaukassa. Me teimme ensin niin, että täyskaarron jälkeen laukattiin vastalaukkaa vain pitkän sivun päähän, missä tehtiin siirtyminen raviin. Kun tämä onnistui, jatkettiin vastalaukkaa toiselle pitkälle sivulle pyöristäen pääty puoliympyräksi. Pitkällä sivullakaan ei ihan heti tehty ravisiirtymistä, vaan vastalaukkaa piti jatkaa selvästi yli puolenvälin. Sitten vasta sai tehdä hallitun siirtymisen harjoitusraviin ja jatkaa sitä päädyn yli.
Lassen kanssa ensimmäinen täyskaarto meni vähän plörinäksi. Kokosin liikaa enkä pitänyt laukkaa tarpeeksi aktiivisena, minkä seurauksena Lasse siirtyi itse raviin hieman liian aikaisin eli lähes heti uralle päästyämme. Seuraavalla kerralla tsemppasin, ja tehtävä onnistui hienosti. Maiju kehui meidän reittiämmekin, sillä osasin juuri sopivasti pyöristää vastalaukkapäädyn.
Toiseen suuntaan ei oltukaan laukattu vielä yhtään, ja voi miten vaikeaa laukka oikeaan Lassella olikaan! Olin jotenkin kuvitellut, että vasen on ruunan hankalampi suunta, mutta en mielestäni saanut laukkaa rullaamaan haluamallani tavalla edes pääty-ympyrällä valmistautuessani tehtävään. Se kuitenkin onnistui erinomaisesti, vaikka suunta tosiaan oli Maijunkin mukaan Lassen vaikeampi. Erityisesti mieltä lämmitti erään Lassella paljon ratsastaneen kommentti tunnin jälkeen: olin saanut kuulemma laukkatehtävän kokoamisen jälkeen aikaiseksi hienoa harjoitusravia, jossa hevonen kantoi itsensä ja ratsastajakin kuulemma istui kunnolla!
Ainoa asia, joka jäi harmittamaan oli se, että olisin saanut olla vielä hieman päättäväisempi sen pelottavan kellopäädyn kanssa. Maijukin huomasi, että annoin Lasselle vähän periksi. Huomasin oikaisevani päädyssä aina lähes automaattisesti silloin, kun päätyyn ei pitänyt mennä tehtävän merkeissä. Silloin Lassellakin oli muuta ajateltavaa, mutta olisihan minun pitänyt osata sitä ajateltavaa tarjota muulloinkin. Nyt saan hieman sulatella tätä hienoa mutta omalla tavallaan vaativaa hevosta hetken, sillä seuraavaksi alkaa paljon pelätty estejakso...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti