Ihana Elle

11.4.2013 Primus Talli
Pirita - t. Elle

Kun talutin Ellen torstaina maneesiin, kertoi Pirita ratsastaneensa sillä edellisenä päivänä ensimmäistä kertaa. Kysyin sitten tottakai, että mitä hän tammasta tykkäsi. Pirita oli hetken hiljaa ja vastasi sitten: " Se vei minun sydämeni." Koska Elle on vienyt minunkin sydämeni, aloin sitten pohtia, että miksi toisiin hevosiin vaan kiintyy. Kun jollain voi onnistua ratsastustunnilla ihan hyvinkin, eikä sihen silti saa lainkaan kontaktia. Toisen kanssa taas saattaa olla paljonkin opitavaa, mutta silti se tuntuu erityiseltä. Edellinen tällainen heti kolahtanut hevonen oli Foxy, ja nyt siis Elle. Ihan tavallisen näköinen, jo hyvää ikään ehtinyt estehevonen, jonka ei mitenkään pitäisi olla sen tyyppinen, josta minä pidän. Mutta tämä tamma on osoitautunut todella sympaattiseksi persoonaksi, hyvin koulutetuksi ja antoisaksi ratsastaa. Se ei ole mikään automaatti, mutta kärsivällisesti työskentelemällä ja opettajan ohjeita nouttaen mitä mukavin.

Tunnin läpi keskityimme hevosen suoruuteen. Tämä sopii Ellelle erinomaisesti, sillä kun ulko-ohjan tuki ja jaloilla kääntäminen ovat avain onneen. Rentous löytyi nyt paljon nopeammin kuin ensimmäisellä kerralla, vaikka toki koko tunnin Elle oli vielä aika matalassa muodossa. Pirita sanoikin, että on ihan ok ratsastaa eteen ja alas, mutta silti ratsastajan on määriteltävä raami, ei hevosen. Elle helposti koittaa nojata ja vetää itseään pidemmäksi.

Seuraavan päivän hevosesittelyssä olikin oikein mielenkiintoista seurata Piritaa ja Elleä, joka kulki lopuksi jo huomattavasti kootumpana. Pirita kertoi tulloin, että Elle on viimeiset pari vuotta keskittynyt enemmänkin vain laukkatyöskentelyyn ja esteisiin. Kikka on tuntenut ystävänsä Johanna Mikkolan kouluttaman ja pitkään myös ratsastaman tamman jo kauan, ja uskoi sen tuntilaisten hyvällä ratsastuksella vertyvän tosi tekijäksi kesään mennessä. Nytkin kuulemma va-B-tasolle koulutettu Elle jo demonstroi taitojaan tekemällä malliksi muutamat laukanvaihdot.

No, me tosiaan teimme tunnilla hyvin perusratsastusta suorilla urilla ja ympyröillä, kaikissa askellajeissa. Ympyrällä hevosen kaulan piti olla suora, asetusta unohtamatta. Samalla ajatuksella jatkoimme myös pitkille sivuille tehdyissä käyntiavoitaivutuksissa. Ellen kanssa saimme juonen päästä kiinni aika nopeasti, ja se taipui tähän tehtävään helpohkosti. Edelleen sen kanssa on miellyttävä ratsastaa tällaisia tehtäviä, koska se menee niin helposti kulmiin ja liikkuu sopivan reippaasti itsekseen. Näppärän kokoisena se myös kääntyi helposti keskihalkaisijalle, jonka kautta vaihdoimme aina taivutusten välillä suuntaa. Joka toinen taivutus tuli siis oikealle ja joka toinen vasemmalle. Siinä olikin hyvä tarkistaa hevonen taas suoraksi pohkeiden väliin ja tehdä huolellinen kulma haluttuun suuntaan. Lopuksi jätettiin taivutukset pois ja nostettiin suoralla hevosella keskeltä keskihalkaisijaa laukka. Elle teki tämänkin aika napakasti, kun ratsastaja kerran muisti pitää kunnon tuntuman eikä heittää ohjaa pois.

Tunnin päätteeksi kävimme taas kiertämässä tallin kevätsäässä. Kenttä oli jo lähes sula, joten toivottavasti ei tarvitse odottaa enää kauaa ulkokauden alkamista!