Mikin muodonmuutos

7.3.2013 Primus Talli
Pirita - r. Mikki

Täytyy myöntää, että syke oli aika korkealla ennen tuntia, kun listassa kohdallani lukikin Roopen sijasta Mikki. Tiesin, että se oli jonkin aikaa sitten palannut lomalta, mutta en ollut nähnyt sitä vielä kunnolla tositoimissa. Maiju tuli samantien listan seinälle laitettuaan kertomaan, että Mikki on kävelykoneessa. Se nykyään verryttelee aina ennen töiden alkua puolisen tuntia kävelemällä ulkona. Sanoin Maijulle, että antaa olla siellä mahdollisimman pitkään vaan, sen parempi mitä vetreämpi Mikki jo valmiiksi on.

Mikki vaikutti ennen tuntia kovin pirteältä ja ympäristöstään kiinnostuneelta. Se katseli pää pystyssä uteliaasti kentälle ja maneesissa muiden touhuja. Pirita sanoi vyötä kiristäessään, että Mikki on ollut nyt oikein tosi kiva ratsastaa. Käyttöohjeetkin olivat nyt ihan uudet: samantien pää ihan reilusti sisään vaikka sitten viemällä sisäkäsi reiden päälle ja reilu myötäys ulko-ohjasta. Kun hevonen antaa periksi, myötäys sisältä ja jätetään tuki ulko-ohjalle.

Sisäistin tämän hyvin siihen asti, kunnes olisi pitänyt pitää sopivasti tuntumaa myös ulkoa tuen saamiseksi. Olin liian varovainen, joten kun Mikki myötäsi ja minä myötäsin, menetin kaiken aikaansaamani kun hevonen ei voinut tukeutua löysänä roikkuvaan ulko-ohjaan. Teimme kevyen ravin pääosin ympyröillä, joten sain onneksi harjoitella rauhassa niin kauan, että lopulta uskalsin ratsastaa Mikkiä rohkeammin jaloilla kohti sitä nyt tiukempaa ulko-ohjaa. Oikeaan kierrokseen olin jo paljon paremmin jyvällä. Laukka tehtiin vasempaan, mikä on Mikin vaikeampi suunta, mutta onneksi laukka muutoin on Mikille helppoa.

Jo tässä vaiheessa oli selvää, että Mikki oli lomallaan käynyt läpi melkoisen muodonmuutoksen. Se liikkui täysin itsekseen, ei vastustellut lainkaan ja teki kuuliaisesti sen minkä osasin ja etenkin alkuun uskalsin pyytää. Kuten Piritakin loppupalautteessa sanoi, rohkaistuin pikku hiljaa ratsastamaan selvemmin, ja sitä myöten Mikkikin parani koko ajan.

Tunti oli muutoin aika käyntipainotteinen, sillä teimme pohkeenväistöjä keskihalkaisijalta uralle. Pirita vaati suoran hevosen ja täsmällisen reitin niin, että väistöstä ei tullut liian jyrkkää. Taas koko ryhmämme sai moitteita siitä, että annamme hevosten tehdä väärin liian monta kertaa ennen kuin korjaamme. Väistössäkin ehtii ihan hyvin tehdä korjausliikkeitä sen saman eikä vasta neljännen väistön aikana. Mikki väisti ja pysyi suorana hyvin kuten aina, mutta etenkin oikeassa se tunki aika vahvasti ulkopohjetta vasten. Väistöissä se vielä jännittyi, mutta käynnissä väistöjen välissä se näytti jo ihan hevoselta.

Väistöjen jälkeen ei enää laukattu - harmi - mutta tehtiin aika pitkään ravia ympyröillä. Siitä ravista olisinkin sitten voinut jatkaa vielä toiselle tunnille. Mikki ravasi reippaasti, itse asiassa niin reippaasti, että sain tehdä kunnon puolipidätteitä ulkoa pitääkseni vauhdin aisoissa ja tasapainottaakseni menoa. Se asettui ja taipuikin niin, että pääsin jopa ympyrä leikkaa -tien täysin pyöreällä hevosella tahdin rikkoontumatta!

Tunnin jälkeen sanoin Piritalle, että Mikkihän oli kuin eri hevonen. Pirita sanoi, että se oli vaikuttanut koko tunnin ajan rennolta ja parantunut loppua kohti, kun huomasin ettei mitään tapahdukaan. Harmillisesti meillä alkoi nyt kolmen tunnin estejakso, eli en ainakaan torstaitunnillani pääse heti uudestaan Mikin selkään. Mutta vaikka parannettavaa jäi nytkin vaikka kuinka paljon, niin tällä tunnilla taas jaksaa hetken!