Ryhdikkäästi

10.8.2015 Primus Talli
Maiju - r. Hasse

Jatkoin Hassella syyskauden toiselle tunnille. Tunsin oloni niin kotoisaksi, että jätin turvaliivinkin jo pois. Se kannatti, sillä pystyin paljon paremmin istumaan Hassen harjoitusravissa, kun sain selkäni suoraksi ilman kippuraan vetävää liiviä. Maiju jopa kysyi, että olenko tehnyt kesällä jotain erityistä, kun ryhti on niin hyvä! Sain muutoinkin kehuja harjoitusravissa istumisesta, mikä erityisesti Hassen harjoitusravin tietäen on varsin kannustavaa. Kuulemma rohkeasti istuin vaan alas ja annoin liikkeen viedä, enkä yrittänyt puristautua satulaan jännittämällä. Jälkikäteen kuulin eräältä kanssaratsastajalta, että Hasse yllättäen saattaa rentoutua hyvinkin pian, kun ratsastaja vaan jaksaa istua pahimman vaiheen yli alhaalla. Pitääpä muistaa kokeilla tätä seuraavalla kerralla, jos vielä Hassen selkään pääsen.

Tunnin teemana oli pohkeenväistöt. Niitä tehtiin käynnissä uralta sisään keskihalkaisijalle ensin osissa ja sitten yhtämittaisesti. Aluksi tärkeintä oli se, että ratsastaja määrittelee väistön alun ja lopun suoristaen välissä kohti lyhyttä sivua. Sillä ei ollut väliä, ehtiikö pätkittäin väistämään keskihalkaisijalle asti. Mutta sitten kun tehtiin yhtämittaista väistöä, piti ratsastajan valita päätepiste keskihalkaisijalta ja pyrkiä siihen määrätietoisesti. Hassen kanssa loiva väistö meni hyvin, se jopa kovin alkoi ennakoida kulmassa. Jyrkemmässä väistössä etenkin vasemmalle jouduin aika voimakkaasti käyttämään pohjetta, jotta sain kunnon ristiaskeleita aikaiseksi.

Läpi koko tunnin Hasse oli aika mukava oikeaan kierrokseen. Vasempaan se on selvästi haastavampi, ja etenkin tässä kierroksessa tosi vaikea saada rehellisesti ratsastettua jalalla ohjaa vasten. Ajoittain onnistui jo ihan kivasti, mutta välillä ruuna jäi edestä aika tyhjäksi. Ohjakin kyllä meinasi olla vähän liian pitkä, koitin kai ratsastaa liikaa eteen ja alas tuen tarjoamisen sijaan. Kuumenemisesta huolimatta Hassenkin kanssa pitäisi vaan muistaa, että kaikki lähteen siitä jalasta. Varsinkin laukassa tämän huomasi hyvin, sillä ilman jalkaa Hasse laukkaa melkein paikallaan ylöspäin. Kun mennään reippaasti eteenpäin, alkaa muotokin pyöristyä ja hevonen rentoutua. Siihen fiilikseen sitten kun lisätään muutama Maijun kädenojennusjumppatuokio eli ratsastajan ryhdin korjaaminen, niin johan sitä välillä sai ihan nautiskellakin.