Istu, hengitä, rennot kädet

16.11.2013 Primus Talli
Pirita - r. Boras

Vähiin käy ennen kuin loppuu, Piritan pitämät tunnit nimittäin. Hän siirtyy uusiin haasteisiin vuodenvaihteessa, eikä jatka opettajana enää Primuksella. Koska uutta opettajaa ei pystytty kertomaan ennen kevään vakiovuorojen varausmaksujen eräpäivää, jätin lauantaitunnin kokonaan pois. Jään siis ehkä entistä aktiivisemmaksi tuntipörssin käyttäjäksi, tai sitten tyydyn taas vain yhteen viikkotuntiin. Aika näyttää.

Vielä kuitenkin sain nautiskella koko rahan edestä, kun minulle oli jaettu taas Boras. Se on kerrassaan mainio tyyppi kaikin tavoin. Borasin kanssa on kiva puuhastella karsinassa, ja sen selässä tavoitan tyyneyden, jota en osaa selittää tai tavoittaa muilla hevosilla. Vaikka se vähän pomppisi tai kiihtyisi, ei yhtään hirvitä enkä tee mitään paniikkiratkaisuja, istun vaan ja odotan, että tilanne rauhoittuu. Borasin kanssa olen lanseerannut itselleni ratsastusmoton, joka toimii: istu, hengitä, rennot kädet. Istu hiljaa ja syvällä satulassa hevosen takajalkojen päällä, muista hengittää rauhallisesti, äläkä vedä ohjista vaan pidä käsi vain paikoillaan. Yksinkertaista.

Käynnissä koitin ratsastaa Borasin rennoksi ja mahdollisimman alas. Tämä oli ruunalle päivän kolmas tunti, ja ainakin edellisellä se oli kuulemma ollut hyvin rauhallinen. Huomasin aika nopeasti, että sitä sai suorastaan ratsastaa eteen. Liekö hieman rauhallisemmasta temmosta johtunut, mutta vasen pohje tuntui olevan oikeastaan koko tunnin ihan erityisen vaikea saada rehellisesti läpi. Vasemmassa kierroksessa Boras oikoisi mielellään kulmia ja pienentäisi ympyröitä, kun taas oikeassa se heittäisi mielellään takaosaansa ulos vasten ulkopohjetta.

Ravi uralla ja keskiympyrällä oli helpompaa. Pystyin molempiin suuntiin suurentamaan ja pienentämään ympyrää sen mukaan, miten tarvitsimme lisätilaa. Boras ravasi letkeästi ja maatavoittavasti omalla moottorillaan. Oman istunnan kanssa pitää vaan olla todella tarkka ja jäntevä keskivartalosta sekä keventää tasaisesti, koska jos pienestikin horjahtaa, ragoi Boras heti tarjoamalla jotain. Usein se jotain on laukka tai ainakin reippaampi ravi.

Laukkaa varten jakaannuimme kahdelle pääty-ympyrälle vasemmassa käynnissä. Kun Pirita sanoi, että valmistellaan laukkaa, niin Boras oli jo menossa. Pirita nauroi, että ei kai se nyt ymmärtänyt mitä hän sanoi, mutta siltä se kyllä vaikutti. Hevonen takaisin käyntiin ja rennoksi ja sitten puolen kierroksen päästä rauhallinen nosto. Aiemmin ja jollain muulla hevosella olisin vaan jysäyttänyt heti laukkaan, mutta nyt maltoin rauhoittaa tilanteen ja antaa muiden odottaa. Laukka vasempaa oli muutoin ihan hyvää, mutta vasenta pohjetta vasten pyrkiminen korostui. Jouduin tekemään hartiavoimin töitä, että sain ruunan edes kutakuinkin oikealle reitille etenkin kansoitetun katsomon puolella.

Tunnin päätehtävänä oli takaosan käännökset. Aloitimme lyhentämällä ja kokoamalla käyntiä ja kääntämällä sitten omatoimisesti aina pitkältä sivulta 90 astetta radan poikki. Näitä käännöksiä ehti tekemään useampia, ennen kuin teimme 180 asteen käännökset uralla yhtä aikaa. Sama harjoitus toistettiin myös toiseen suuntaan. Borasin hermo piti hyvin, ja se kääntyikin molempiin suuntiin varsin näppärästi. Valmistelu oli vasempaan vaikeampaa, sillä se alkoi ennakoida ja kääntyä vasten sisäpohjetta. Näistä selvittiin helposti sillä, että ongelmien ilmaantuessa jatkettiinkin vaan suoraan ja tehtiin vaikka yksi huolellinen kulma käännöksen sijasta.

Välissä tehtiin pienet pätkän ravia. Kevensin pääosin, sillä en halunnut mahdollisesti rikkoa saavuttamaamme rentoutta. Keskitytään harjoitusravin työstämiseen sitten ihan erikseen, vaikka Borasin ravi ei kyllä olekaan mitenkään erityisen pahaa istua.

Lopuksi vielä laukattiin pääty-ympyröillä oikeaan. Tällä kerralla Pirita pyysi meitä vain siirtymään "siihen nopeampaan askellajiin", ja saimmekin Borasin kanssa aikaiseksi ihan kunnollisen ja rauhallisen noston. Myös laukka oikeaan oli kertakaikkiaan mainiota, Piritakin sanoi että suorastaan superhyvää. Minä vain istuin, hengitin ja pidin rennon käden - sekä nautin.

Pirita sanoi lopuksi, että Boras on alkanut hengittää tunneilla. Hän uskoo, että sille on nyt löydetty sellaiset ratsastajat, jotka saavat ruunan rentoutumaan. Boras on ainakin saanut minut rentoutumaan, ja sitä tunnetta koitan tavoitella myös muilla hevosilla, vaikka niiden moottorit eivät aivan yhtä voimakkaita ihan itsestään olisikaan.