12.10.2012 Primus Talli
Pirita - t. Ritva
Piritakin oli löytänyt ratsukseni Ritvan. Kankijakson aloitus kuitenin siirtyi, kun tunnillamme oli pari vierailevaa tähteä, Antti ja Bella. Tällä kerralla menimme siis nivelillä, ja teemana oli vastalaukka suoralla uralla. Aihe sopi hauskasti yhteen maanantain tunnin aiheen kanssa, sillä silloinhan menimme vastalaukka loivalla kaarella.
Alkuveryttely oli oikein erityisen hyvä. Vaikka ryhmämme oli yksin maneesissa, niin kokoonnuimme silti puolikkaaseen maneesiin kahdeksikon muotoiselle kahdesta isosta ympyrästä koostuvalle uralle. Ympyrän vaihtuessa piti tietenkin suoristaa ihan pariksi askeleeksi ja vaihtaa asetus uuteen suuntaan. Pirita sanoi, että jos tämän alkuveryttelyn ratsastaa huolellisesti, ovat hevoset aivan varmasti läpi ja peräänannossa sen jälkeen.
Minun piti heti ottaa lyhyemmät ohjat ja koittaa nostaa Ritvaa niin, että niskahihna olisi sen korkein kohta. Pääsin aika luontevasti jatkamaan muutaman viikon takaisesta tunnista ja keksin mielestäni aika hyvin oikeanlaisen tyylin Ritvan oikeanlaiseksi keventämiseksi edestä. Vaikken vieläkään tiedä, lukeutuuko tamma varsinaisesti suosikkeihini, löydän sen kyydissä luonnostaan kohtuullisen oikean asennon - kädetkään eivät valu! Joka tapauksessa lopputuloksena oli aika tasaisesti sujunut tunti.
Ainoa "pieni" virhe tuli laukannostoissa vasemassa kierroksessa, jolloin siis piti nostaa oikea laukka. Kulma piti tietenkin ratsastaa erityisen huolella, sitten suoristaa ja asettaa ulos ennen nostoa pitkän sivun alusta. Pitkän sivun päässä piti hyvissä ajoin siirtyä pehmeästi raviin, jossa tehtiin hyvä kulma ja lyhyellä sivulla käyntiin siirtyminen.
Mielestäni Ritva nosti pari ensimmäistä kertaa hyvin, mutta sitten nousi vaan myötälaukka eli vasen laukka. En huolehtinut riittävästi siitä, että tamma oli suora, jolloin se pääsi heittämään takaosaansa sisään. Asetuksen sain läpi hyvin, mutta pohjeavut eivät olleet tarpeeksi selkeät. Piritan piti jo vähän korottaa ääntään, ennen kuin sai minut ryhdistäytymään. Sain lopuksi muutaman onnistuneen noston, kun mielestäni täysin liioittelin pohkeiden paikat.
Muillakin oli aluksi vähän vaikeuksia, mutta toisaalta taas oikeaan kierrokseen kaikki saivat vasemmat laukat nostettua lähes ongelmitta. Ritva ei tehnyt kertaakaan väärin, vaan laukkasi kauniisti suoraan uran sisäpuolella. Erityisen tyytyväinen olen kuitenkin siirtymisiin hitaampaan askellajiin, joissa ei tullut nyt juuri lainkaan töksähtelyä tai jännittyneisyyttä.
Lopuksi veryttelimme vielä alun kahdeksikolla, ensin kootuilla hevosilla ja sitten aina vaan enemmän eteen alas ratsastaen. Pirita oli tyytyväinen siihen, miltä hevoset näyttivät. Ritva oli kuulemma mennyt koko tunnin aika kivassa muodossa. Piritan mukaan se muistuttaa usein myyrää lähes kyntäessään maneesia turpa maassa. Joskus on kuulemma ihan ok tyytyä pidempään kevyeen muotoon, mutta toisaalta liian harvoin Ritvaa nostetaan ryhdikkääksi. Tunsin taas tamman koko tunnin ajan käsissäni, mutta jotta se ei korkeammassa muodossa paina liikaa, tarvitaan paljon myös pohkeita. Ei taaskaan kovin yksinkertaista, mutta niin kovin palkitsevaa onnistuessaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti