Juokse sinä humma...

1.6.2012 Primus Talli
Pirita - t. Lulu

...kun tuo taivas on niin tumma, ja pilvet on mustanlaiset... 

Taivas oli tosiaan tumma ja kesäkuu alkoi oikein pienellä myrskyllä, kun meillä oli kevätkauden viimeisellä tunnilla vuorossa kouluradan ratsastus. Ratahan oli tosiaan niinkin haastava kuin helppo B:0, mutta ihan riittävästi sekin silti jännitti. Olen aivan onneton kilpailija ja inhoan kaikkea missä rintaan laitetaan numerolappu, vaikkakin tässä vain kuvainnollisesti. Tosiasiahan on, että radan ratsastaminen silloin tällöin on vain hyödyllistä. Kuten Piritakin sanoi, siinä tehtävät tulevat eteen niin nopeasti, että se on hyvä tapa vähän tarkistaa omaa tasoaan.Tämän tunnin jälkeen haluaisin uskoa, että olen tasoltani edes hieman parempi kuin mitä radan ratsastus näytti...

Lulu oli tunnilla. Sain sen siis veryteltynä ensimmäistä kertaa, ja huomasin heti miten erilainen se oli. Lopputunnistahan tamma alkaa helposti juoksemaan, ja vaikka edellisen tunnin ratsastaja saikin sen hyvin aisoihin, oli sen vireystaso minullakin aivan toista kuin tallista otettaessa. Lisäksi oma jännitys, jonka olin tallile asti saanut pidettyä suht hyvin aisoissa, suorastaan ryöpsähti ja siirtyi suoraan hevoseen. Olimme siis yhdessä aikamoinen hermokimppu, ja eihän siitä siististä ratsastamisesta silloin mitään tule. Välillä - silloin kuin ei itkettänyt - suorastaan nauratti, kun olin pari päivää aikaisemmin oillut seuraamassa Arthur Kottasin demoa otsikolla ”Harmony is our goal”, ja harmonia jos mikä oli tekemisestämme valovuoden päässä.

Veryttelimme koko maneesissa niin, että puolet ratsukoista oli toisella kouluradan kokoisella alueella ja puolet toisella. Teimme yhdessä voltteja kaikissa askellajeissa sekä tulimme muutaman koko rata leikkaa -tien sekä ravissa että laukassa. Pari pysäytystä ja peruutusta ehdimme myös kokeilla. Muita kommervenkkejä radassa ei juuri ollutkaan, ellei  kolmikaarista kiemurauraa siksi lasketa.

Veryttelyn jälkeen toivoin, että saisin mennä aika alussa, etten ehtisi hermostuttamaan hevostani enää enempää. Pirita ystävällisesti siirsikin meidät sitten heti ensimmäiseksi. Lulu oli lyhyen vapaan käynnin jälkeen edelleen aivan täpinöissään, enkä minä osannut tehdä sille jännitykseltäni juuri mitään. Niinpä sitten hömpöttelimme radan läpi puolijuoksua ja turpa välillä kohti taivasta. Useammassakin kohdassa Piritan varsin armollista arvostelua luki, että hevonen jännittyy. Muistin sentään radan ja saimme kaikki tehtävät suoritettua, eikä varsinaisia virheitä tullut kuin yksi. Sekin oli aivan turha, sillä Lulu rikkoi keskikäynnin raville - varsin kuvaavaa. (Lisään pisteet blogiin, kunhan ensin paikallistan pöytäkirjan kotoa.)

Etukäteen olin miettinyt, että radalla keskityn siihen, että kädet ovat oikealla paikalla enkä nojaa liian taakse. Näkisi sitten Piritakin, että ollaan tässä sentään jotain kevätkauden aikana opittu. Hah! Radalla en keskittynyt yhtään mihinkään, jalat irtosivat kyljistä ja näytti siltä, etten ollut ikinä Lulun selässä istunutkaan. Hävetti.

Koska suorituksemme oli ohi niin nopeasti, oli tuntia vielä rutkasti jäljelleä. Periaatteessa siis olisin vielä voinut huokaista helpotuksesta ja alkaa ratsastaa Lulua kuulolle. Vaan käytännössäpä en kyennyt siihenkään. Kävelimme pitkän vapaan käynnin, minkä jälkeen koitin saada tammaa kuuntelemaan pidätteitä ja tulemaan rennolle pyöreälle kaulalle. Minä oli jännityksen purkauduttua aivan liian hervoton tarmokkaaseen ratsastukseen ja Lulu edelleen aivan liian innoissaan kuunnellakseen selässä epämääräisiä apuja antavaa ratsastajaa. Niinpä tyydyin lopulta muutamaan suht rauhalliseen ympyrään ja lopetin siihen.

Tunnin päätteeksi Pirita latisti tunnelmaani entisestään kertomalla, että ottaa meihin yhteyttä alkavalla viikolla syksyn tuntijärjestelyjen tiimoilta. Jo aiemmin hän oli arvellut, että ei tule opettamaan nykyisenä vapaapäivänään maanantaina syksylläkään, mikä tarkoittaa sitä, että opettajamme vaihtuisi. Uudesta opettajasta ei vielä ole tietoa, mutta olemme kaikki kovasti toivoneet saavamme jatkaa Piritan tunnilla. Koko ryhmälle ei Piritan mukaan ole muuhun ajankohtaan tilaa, mutta vaihtoehdoista saamme sitten tietää ensi viikolla. 

Nämä uudet tuntijärjestelyt ovat hevosten kannalta varmasti erittäin tervetulleita, mutta meidän vanhojen (perjantai)asiakkaiden kannalta todella valitettavia. Tuntuvasta hinnankorotuksesta huolimatta joudumme vaihtamaan tuntimme ajankohtaa, todennäköisesti opettajaa, ja saattaa olla että huippukiva ryhmämmekin hajoaa. Tätä asetelmaa pohkin täällä blogissa jo aiemminkin, ja toivon nyt, että asia viimein tällä viikolla ratkeaisi.


Lisäys 5.6.2012


Pöytäkirja löytyi, joten tässä vielä huippuarvostelumme:


1 6 vino pys.
2 5 rohkeammin, jännityy
3 6 selvempi asetus
4 5 jännittyy, askel ei veny
5 7
6 6 juoksee, puolipidätteet!
7 5 jännityy
8 4 tahtirikko
9 7
10 8
11 7
12 5 jännittyy
13 5 jännittyy
14 6
15 6
16 6 askel saisi venyä
17 6
18 6

Yleisvaikutelma
1 6
2 6
3 6
4 6
5 7
(Yhteiskommentti näihin kaikkiin:) "Uskalla ratsastaa radallakin rohkeasti ja jaloilla myös. Pieniä kuuliaisuusongelmia välillä. Eleettömästi esitetty hevonen."

Yhteensä 149/250 pistettä