Kevätväsymystä?

27.4.2010 Primus Talli 
Maiju - r. Eetu

Taisin saada Eetusta vakkarin loppukurssin ajaksi, eli siis kesäkuun alkuun asti. Siitä eteenpäin alkaa tallin kesäkausi teematunteineen, ja minä siirryn maanantaille viideksi viikoksi istuntakurssille.

Maneesi oli lanattu ja Eetukin liikkui edellistä viikkoa reippaammin eteen. Vaan eipä vieläkään riittävästi, sillä ruuna tuli todella usein edestä aivan tyhjäksi. Se tuntui edelleen aika väsyneeltä ja lähes pysähtyi heti, jos sitä ei erikseen vähän väliä muistutellut eteenpäinmenosta. Olisikohan nuoren hevosen kevätväsymystä?

Alkuveryttely tehtiin taas aika itsenäisesti, mikä meidän kohdallamme tarkoittaa pysähdyksiä ja siirtymisiä. Näitä tehtiin myös Maijun opastuksella pääty-ympyrällä siten, että ensin siirryttiin ravista käyntiin ja takaisin, sitten laukasta raviin ja takaisin. Siirtymiset tehtiin koko ajan eteenpäin ratsastaen ajatuksena se, että hevosta ei jarrutella missään vaiheessa. Eetun muoto oli hukassa tämän tehtävän ajan, mutta kuten totuttua, siirtymiset sentään herättelivät sitä.

Sitten pääty-ympyrällä tehtiin pohjeenväistöä siten, että etuosa oli koko ajan ympyrän kaarella, mutta takaosa väisti ulos. Väistöä tehtiin vain puolet ympyrästä, mutta jo silläkin matkalla oikean tien ratsastaminen oli yllättävän vaikeaa. Muutaman kerran jälkeen siirryttiin raviin, mutta tehtiin väistö edelleen käynnissä ja nyt vain neljäsosaympyrän matkalla. Hevosta ei saanut siirtymisessä jarruttaa, vaan pohkeenväistö käynnissä toimi jarruna. Sitten sama laukassa ja väistö ravissa. Väistöt Eetu teki ihan hyvin, vaikka siitä pehmeästä muodosta ei juuri näkynytkään kuin välähdyksiä.

Rankat tehtävät kuitenkin saivat ruunan jotenkin auki, ja lopputunti sujui paremmin. Sen aikana tehtiin pääty-ympyrällä pehmeitä siirtymisiä ravista käyntiin taas niin, että hevonen liikkui jokaisen siirtymisen jälkeen reippaasti eteenpäin.

Tunti oli tosi tehokas, koko ajan sai olla tekemässä jotain. Silti siitä jäi jotenkin vähän sellainen mitäänsanomaton olo: ei mennyt hyvin mutta ei niin huonostikaan.