Kepeästi kangilla

20.10.2014 Primus Talli
Maiju - r. Konsta

Sulkutaivutukset Konstalla jatkuivat, mutta uutta väritä tuntiin toi kankisuitsitus. Ajattelin ennen tuntia, että noinkohan saan Konstaa vahvemmilla kuolaimilla liikkumaan enää mihinkään, mutta vaikutus olikin ihan päinvastainen. Konstasta tuli ihan itsekseen kevyempi, eikä se tuntunut enää niin kumiseltakaan edestä.


Alkuveryttelyssä korjattiin ensin omaa istuntaa, jotta autettaisiin hevosta mahdollisimamn paljon kantamaan itsensä, vaikka rautaa on suussa tavanomaista enemmän. Maiju oli saanut Kikalta syksyn kotiläksyksi huolehtia käsien oikeasta paikasta ja asennosta, joten kaikki Maijun oppilaat saivat saman läksyn. Minulle tämä sopii erittäin hyvin, sillä kun pääsen yhdestä käsivirheestä eroon, tunnun löytävän toisen tilalle. Tällä tunnilla kannoin kädet hyvin, eli ne eivät enää valu alas hevosen sään molemmin puolin. Nyrkit saisivat olla kuitenkin lähempänä toisiaan ja etenkin pystymmässä. Ihan uusi juttu on se, että asettaessani tuon sisäkäden jopa sään väärälle puolelle, ja ympyrällä ulkokäsi taas eksyy liian ulos. Tähän ongelmaan auttaisi varmasti se, jos saisin käännettyä itseäni enemmän liikkeen suuntaan - tämän lisäänkin itse omalle kotiläksylistalleni.


Kepeyden myötä aloin saada myös ruunan laadukkaita liikkeitä esiin. Pystyin jopa läpi tunnin istumaan peilikuvan perusteella ajoittain lähes siedettävästi Konstan harjoitusravissa ilman mahdotonta takakenoa. Laukannostot onnistuivat yhtä huolimatonta väärän laukan nostoa lukuunottamatta napakasti, ja itse laukka oli tällä tunnilla hienoa. Ympyrällä minulla oli kuitenkin suuria vaikeuksia saada Konsta taipumaan vasemmalle sisäpohkeen ympäri. Juuri näissä tilanteissa ne kädetkin alkavat harhailla. Kun kokeilimme laukata pitkää sivua uran sisäpuolella ilman seinän tukea, pysyi Konsta hienosti suorana, vaikka usein hevoset kuulemma alkavat työntää takaosaa hieman sisään. Tätä korjataan pienellä avotaituvuksella.

Laukan kokoamisessa taas saan olla vielä skarpimpi. Nyt en päässyt kuin hetkittäin kiinni siihen uskomattoman kevyeen fiilikseen, kun Konsta todella kokosi itsensä ja suorastaan leijui. Huomasin ajoittain, että jään näillä hitailla hevosilla puristamaan istunnalla. Vaikutus on ihan päinvastainen kuin mitä toivoisin, eli entisestään hidastava. En edelleenkään saa reippailla hevosilla (kuten Borasilla) tavoittamaani istunnan rentoutta ilman erityistä ajatustyötä tuotua näille hitaammille.

Sulkutaivutukset tehtiin myös uran sisäpuolella oikealle. Viimekertainen tahmeus oli tiessään, ja Konstan kanssa taivutukset tuntuivat vaivattomilta. Kaiken kaikkiaankin tämä tunti oli niin minun kuin Maijunkin mielestä parempi kuin edellinen oikeastaan joka osa-alueella. Kangilla oli kiva ratsastaa, vaikka välillä ne toivatkin ylimääräistä haastetta kaksine ohjineen. Konstaan suitsituksella oli kuitenkin hyvin positiivinen vaikutus. Toivottavasti siis jatkamme näin myös ensi kerralla, jolloin ohjelmassa on diagonaalisulkuja.