keskiviikko 3. helmikuuta 2016

Avotaivutukset jatkuvat

25.1.2016 - Maiju - r. Aku

Koitin saada saman hyvän fiiliksen Kikan tunnilta heti alusta asti, joten aloitin veryttelynkin samoin. Saimme tehdä itsenäisesti pohkeenväistöjä, joten minä tein niitä kuten perjantaina eli uralta sisään ja takaisin. Väistöt pidin lyhyinä ja reippaina, ja Maijun kehoituksesta kaikki tarkkailivat sitä, että ensimmäinen askel ja viimeinen askel tulevat juuri silloin kuin pyydetään. Käynnissä nämä väistöt sujuvat Akun kanssa kyllä helposti molempiin suuntiin.

Ympyrätyöskentelyssä ravissa ja laukassa koitin ylläpitää reippaan tempon, ja ravissa se onnistuikin aika kivasti. Asetus olisi saanut olla vasempaankin selvempi, mutta ihan kivaa sellaista maatavoittavaa ravia saimme aikaiseksi. Maiju halusikin hevoset mielummin pitkälle kaulalle kuin kovin korkeiksi ja kootuiksi, joten laukassa pidensin jopa hieman ohjaa. Oikeastaan tämä vain paransi Akun laukkaa - tai siis sai minut ratsastamaan sitä hieman enemmän eteen, jolloin laukka ei ole sellaista keinuhevoslaukkaa ilman kunnon liitovaihetta. Tehtiin aika paljon myös siirtymisiä, ja piti ajatella aina unelmaravia laukasta siirryttäessä, jotta heti ensimmäinen askel olisi hyvä.

Avotaivutuksia jatkoimme mielenkiintoisella harjoituksella. Ratsastimme ensin neljäsosa pikän sivun suoraan eli selvästi uran sisäpuolella koko pitkän sivun mitan. Tarkistimme siis hevosten suoruuden käynnissä. Sitten ratsastimme vain hetken suoraan ennen pohkeenväistöä uralle. Tätä toistettiin muutaman kerran. Lopulta yhdistimme tähän vielä avotaivutuksen uralle pääsyn jälkeen. Asetushan oli jo oikein pohkeenväistön jäljiltä, joten uralla piti vain taivuttaa. Jälleen hyvä harjoitus Akulle, jonka kanssa on parempi jatkuvasti tehdä vähän eri juttuja kuin jatkaa samaa pitkään. Onnistuimme tässäkin ihan kivasti.

Lopun laukka olikin sitten sitäkin kamalampaa. Maiju komensi meidät kaikki puoli metriä uran sisäpuolelle eli juuri siihen kohtaan, missä kuluneen uran harjanne on. Se on hevosille kaikkein vaikein kohta, kun ollaan lähellä seinää, mutta kuitenkin riittävän kaukana tuesta. Ja tässä kohdassa olisi pitänyt laukata oikeaan ja tehdä hyvät kulmat! Sain hädin tuskin laukkaa aikaiseksi, kulmistä ei tullut yhtään mitään. Koitin ohjeen mukaan ottaa pidätteen ennen kulmaa ja myödätä kulmaan tultaessa, mutta Akusta tuli vaan tosi vahva, enkä saanut laukkaan oikein mitään otetta. Aku putoili välillä ravillekin, kun koitin taas ratsastaa sitä niin kootusti, ettei se tulisi liian vahvaksi ja katoaisi pitkän sivun alussa kokonaan. Olipa tosi vaikeaa!

Lopun huonosta laukkatyöskentelystä huolimatta siihen asti tunti oli sujunut oikeastaan ihan hyvin. Nyt ei paljon ravattu, joten sitä unelmaravia ei juuri tullut, mutta hyvää perustyöskentelyä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti