Pirita - r. Darioso
Olin rästimässä ensimmäisen estetunnin (vielä toistaiseksi) ihanan rauhallisessa lauantaiaamussa. Vähän arvelutti, mitä pienen tauon jälkeen ratsastuksesta tulee, kun minulle oli merkitty Foxyn kaksi vuotta vanhempi puoliveli, valtavan kokoinen rautias Darioso. Olin mennyt sillä vain kerran aiemmin, lähes vuosi sitten kesäkuussa, ja silloin en löytänyt oikeita nappuloita millään. Takapää jäi matkasta ja päädyin ratsastamaan vain käsilläni. Silloin hieman ihmettelin, miksi Dariososta yleisesti pidetään niin paljon. Vaan enpä ihmettele enää.
Otin heti alusta alkaen määrätietoisen asenteen: myös vapaassa käynnissä piti kävellä eteenpäin. Kun otimme ohjat tuntumalle, pidin suuren ruunan hieman pidempänä, mutta silti pyöreällä kaulalla, ja vaadin edelleen kunnon eteenpäinpyrkimyksen käyttämällä napakasti pohkeita ja rauhoittumalla sitten itse. Aluksi käynti meinasi mennä lyhyeksi kipitykseksi, mutta myötäämällä lantiolla sain askelpituuden ja tempon kohdalleen. Piritan mukaan käynti oli hyvä.
Ravissa jäimme heti suurille ympyröille, ja jatkoin samalla tyylillä. Darioso sai vertyä rauhassa, mutta pyöreällä kaulalla piti olla ja eteenpäin piti mennä. Viime aikaiset takkuamiseni huomioiden tunnin kohokohta taisi olla se, kun Pirita kerran sanoi, että ei tarvitse mennä yhtään lujempaa! Laukkaveryttely tehtiin ympyröillä oikeaan, ja Darioson laukka oli kyllä huomattavasti kypsempää kuin pikkuveljensä. Etenkin ravissa pystyin pikku hiljaa alkaa nostaa muotoa, mikä onnistui etenkin vasemmassa kierroksessa helposti tekemällä puolipidätteitä jalat lähellä. Itselleni yleensä vaikeampi vasen kierros oli Darioson kanssa nyt kaiken kaikkiaankin helpompi.
Koska meillä oli koko maneesi käytössä, pystyimme varsin hyvin tekemään monipuolisia tehtäviä. Jatkoimme koottua käyntiä, joka ei saanut hidastua vaan askelpiduuten piti vaan lyhentyä asetuksen säilyessä sisään. Sopivan kirjaimen kohdalta tehtiin käännös takaosan ympäri. Sitten taas hetki keskikäyntiä, kokoaminen ja uusi käännös. Välillä reipasta harjoitusravia, ei koottua.
Darioso oli hyvin kuulolla käynnissä, ja teki hienoja takaosakäännöksiä. Se ei hidastellut, ruuvannut, eikä peruuttanut. Nyt muistin sen viimeksi ongelmanani ollen sisäkäden: sitä saa ihan oikeasti tässä liikkeessä käyttää, koska se on se pääapu. Ravissa Pirita neuvoi minua istumaan vähän pystymmässä ja jopa hieman keinotekoisesti menemään mukaan raviin. Darioson ravi on suureksi hevoseksi aika tasaista, eikä sen selkä liiku juuri lainkaan. Itse myötäämällä ravista tuli heti paremman tuntuista, joustavampaa.
Ravipätkän jälkeen tehtävään lisättiin sulkutaivutus uralle, koska käännöksen jälkeen on helposti hieman uran sisäpuolella. Kun uralle jatkettiin näin, ei käännöksellä juuri aikaansaatua asetusta ja taivutusta heti väännetty vastakkaiseen suuntaan, kun sulkua ajatellen hevonen oli oikein päin.
Sitten yhtäkkiä Pirita sanoikin, että laukannosta NYT! Tarkoituksena oli testata, olimmeko saaneet hevoset todella ohjan ja pohkeen väliin kokoamisilla, käännöksillä ja taivutuksilla. Aika hyvin näytti kaikilta onnistuvan. Tätä testasimme molempiin kierroksiin, ja kylläpä olikin ihana laukata isolla hevosella koko maneesissa!
Varsinainen laukkatyöskentely tehtiin vasempaan kierrokseen siten, että suurilla ympyröillä piti puolet ympyrästä mennä harjoituslaukkaa ja puolet keskilaukkaa. Ero näiden välillä piti olla selvä. Koska oikein kukaan ei uskaltanut lisätä tarpeeksi, siirryimme koko maneesiin, jossa tilaa oli enemmän ja suoraa millä mennä. Homma uhkasi kuitenkin lipsua kaahottamisen puolelle, joten lopulta meidät koottiin pääty-ympyrälle, josta teimme yksitellen puolet pitkästä sivusta harjoituslaukkaa ja puolet keskilaukkaa. Siinä ynpyrällä pyöriessä Darioso oli aivan supermahtavan tuntuinen, kevyt, ja jatkoi samaa tahtia kuuliaisesti myös uralla. Menohaluja oli sen verran, että keskilaukka onnistui kohtuullisesti, ja sain sen vielä hallitusti takaisinkin.
Vaikeinta tunnissa olikin yllättäen lopun eteen alas -ratsastus. Darioso oli tässä huomattavasi hankalampi kuin veljensä, joka venyttää mielellään kaulaansa tunnin jälkeen. Vauhdin sentään sain aisoihin hidastamalla kevennystä itse.
Teimme niin aktiivisesti töitä tasaan asti, ettei Pirita ehtinyt antaa minulle palautetta tunnista lainkaan. Hän teki sen kuitenkin myöhemmin, kun menin katsomaan seuraavaa tuntia. Olimme molemmat samaa mieltä: Darioso oli mennyt hyvin, ja lukuisista tunneista Foxylla oli varmasti ollut apua. Darioso jäi tunnille, ja sen ratsastajallekin Pirita vielä totesi, että nyt on hyvä käyttää hyödyksi se, että ruuna on edellisellä tunnilla liikkunut hyvin läpi koko kropan. Jee! Palasin siis omalle tasolleni ainakin tämän yhden tunnin ajaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti