Pirita - r. Foxy
Minä jatkoin Foxylla ja tunnillamme jatkoimme sulkutaivutuksia. Foxy oli yllättäen jo edellisellä tunnilla, jolla mentiin puomeja. Se näytti pitävän touhusta, koikkelehti korvat hörössä isoilla loikilla maassakin makaavien puomien yli. Veryttely oli siis jo suurimmalta osalta tehty, kun vaihdoin ruunan selkään koulusatulan ja hyppäsin itse kyytiin.
Edellinen ratsastaja oli menossa Foxylla muutaman viikon päästä koulurataharjoituksiin ja kyseli, miten saan sen lyhennettyä. Nauroin, että en minä aina saakaan, mutta että toivottavasti edellisellä tunnilla koettu ahaa-elämys kantaisi sen suhteen tällekin tunnille. Koitinkin heti alusta asti olla päästämättä Foxyä kovin pitkäksi, koska se oli jo lämmin. Aloitimme käynnissä, jossa saimme tehtäväksemme paitsi huolehtia eteenpäinpyrkimyksestä myös kokeilla muutaman askeleen sulkuja pitkän sivun alussa. Poikitusta ei tarvinnut olla paljoakaan, vaan riitti, että hevoset kulkivat kolmella uralla.
Kevyttä ravia menimme suht vapaasti ympyröitä ja voltteja tehden. Foxy tuntui edelleen kivalta, ja koitin saada sitä ryhdikkäämmäksi paljon pienemmillä avuilla kuin edellisellä kerralla. Tämä onnistuikin hyvin, kun muisti puolipidätteiden ohella käyttää jalkoja. Piritan mielestä Foxy ravasi hyvin, ja omaan käteenkin se tuntui tosi mukavalta. Onnistunut ravityöskentely näkyi myös laukassa, jonka teimme pääty-ympyröillä. Ruuna laukkasi suuremmitta kehoituksitta, kunhan vaan itse muisti istua rennosti liikettä myödäten. Sitä pystyi myös aiempaa enemmän säätelmään ja kokoamaan, kun se ei lähtötilanteessa ollut ollut toivottoman pitkänä.
Sulkutaivutuksia teimme edelleen käynnissä, mutta tehtävää vaikeutettiin siirtämällä liike uralta diagonaalille. Kulmasta ratsastettiin ensin avotaivutusta muutama metri tötsälle, josta jatkettiin diagonaalille sulkutaivutuksessa. Avotaivutuksessa saatiin hevonen ikään kuin oikeaan asentoon, josta liike sitten vaan vietiin sivulle kohti keskihalkaisijan päässä olevaa tötsää. Ennen kuin aloitimme, Pirita kävi läpi sen, miten diagonaalilla tehtävä taivutus eroaa uralla tehtävästä. Vaikeinta lienee se, että seinän tuki häviää, jolloin linjan pitäminen on hankalampaa. Otsa menosuuntaan, sisäpohje ja ulko-ohja, jos hevonen alkaa tehdä liian jyrkästi tai hitaasti.
Aloitimme oikeaan kierrokseen, ja Foxy teki taivutukset yllättävän helposti. Vasempaan kierrokseen oli selvästi vaikeampaa. Ulko-ohjan puolipidätteet kuitenkin auttoivat, ja korjaus tuli itseltä jotenkin aika luonnollisesti. Saimme hyviä taivutuksia molempiin suuntiin. Toisella pitkällä sivulla saimme ravata, ja minä käytin tilaisuuden hyväkseni herättelemällä ja kokoamalla Foxya myös volteilla. Näin se pysyi skarppina hidastavissa sulkutaivutuksissakin. Suunnanmuutoksen yhteydessä hieman pidemmällä ravipätkällä meni paljon paremmin kuin viime viikolla - Piritan ei tarivinnut kuin hieman hienosäätää menoamme. Lopuksi päästimme taas hevoset hitaaseen raviin ja pitkälle pyörälle kaulalle eteen alas.
Foxy on kyllä mainio. Tunnin lopussa Pirita pohti ääneen, että pitäisiköhän hänen ottaa ruuna mukaansa Ypäjälle täydennyskoulutukseen. Juttelimme hetken ruunan persoonasta ja olimme yhtä mieltä siitä, miten valloittava osallistuja se on. Minulle tulee mieleen aina oma koirani, jolla on juuri samanlaista pilketttä silmäkulmassa kuin Foxylla. Kaiken lisäksi nuori ruuna on mitä miellyttävin ratsastaa, rehellinen ja tekee aina parhaansa. Sillä on mahtavat askellajit, ja sitä oli oikein ilo katsoa liihottelemassa puomienkin yli. Pirita sanoikin, että nyt sillä voisi alkaa taas hieman hyppäämään, kun luuliiat on saatu hoidettua jaloista pois.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti