Nappulat hukassa

16.6.2011 Primus Talli
Pirita - r. Darioso

Vaikka hevoslistasta ei taaskaan löytynyt Foxya, olin silti jokseenkin tyytyväinen: saisin kokeilla Dariosoa, joka on Foxyn "isoveli". Darioso kuuluu niihin hevosiin, joita olen joskus tunnilla katsellut sillä silmällä. Seitsemänvuotias ruuna on niin sopusuhtaisen näköinen, etten ollut aiemmin tajunnut miten suuri se onkaan. Sukupostissa säkäkorkeudeksi annetaan 173 cm, ja tunsin itseni todella pieneksi laittaessani hevosta kuntoon. Onneksi sen tallitavoissa ei ole moittimista.

Jätimme esteryhmän kentälle ja menimme Piritan johdolla maneesiin. Siellä oli vielä viikonlopun jäljeltä kouluaidat, joiden sisälle jäi noin 2/3 maneesista. Vöiden kiristämisen jälkeen aloitimme veryttelyn käynnissä tekemällä kymmenen metrin voltteja pitkälle sivulle aina kirjainten kohdalle. Pirita oli todella tarkka asetuksesta ja taivutuksesta sekä siitä, että voltti ei tosiaan ollut yhtään suurempi kuin 10 metriä. Minäkin sain kerran osakseni koroteun äänen ja lausahduksen "et ole enää mikään jatkokurssin tasoinen ratsastaja", kun en uskaltanut asettaa Dariosoa riittävän voimakkaasti. Ravit tehtiin pääosin pääty-ympyröillä ensin vasempaan ja sitten oikeaan, johon myös laukattiin.

Darioso ei ollut lainkaan niin yksinkertainen ratsastettava kuin miltä se oli kentän laidalta näyttänyt. Piritan mukaan sen haaste on sen pituus, jolloin koko kropan ratsastaminen on vaativaa. Ruuna on myös luonnostaan ryhdikäs, mutta välillä vähän liiankin. Näin ollen se kulkee helposti kaulasta liian mutkalla, jolloin selkä ei työskentele vaan jää notkolle. Minulla oli liian lyhyet ohjat, eikä Darioso päässyt matalampaan muotoon. Ravissa oli vaikeuksia ymmärtää, miten reippaasti ruunan on mentävä eteen, mikä luonnollisesti vaikeutti pyöreälle kaulalle ratsastusta.

Alkuveryttelyksi teimme myös muutaman takaosan käännöksen, jotka meillä menivät oikein hyvin. Käännökset olivat ikään kuin kertausta edellisestä viikosta ja valmistelua päivän päätehtävään, sulkutaivutuksiin. Niitä teimme pitkillä sivuilla siten, että alkuun ratsastettiin kymmenen metrin voltti, josta jatkettiin suoraan taivutuksessa koko pitkä sivu. Darioso oli näissäkin varsin taitava, se taipui helposti eikä hyytynyt missään vaiheessa. Sulkujen aikana sain sitä myös hieman paremmin rentoutumaan. Pirita neuvoi ajattelemaan suoristusta niin, että kun vaan  hellitän sisäohjasta jää ruuna suoristuessaan automaattisesti ulko-ohjalle. Tämä toimikin hyvin, ja kun suuntaa vaihdettiin harjoitusravissa pariin eri otteeseen, alkoi homma jo sujua jotenkuten.

Loppulaukat tehtiin alun tapaan pääty-ympyröillä, nyt vasempaan, ja siinä sain jo hieman ratsastettua Dariosoa läpi koko kropan. Aivan tunnin päätteeksi vielä hidastettiin omaa istuntaa ja päästettiin hevosia venyttämään pidemmälle kaulalle. Meille tämä oli vaikeaa.

Sain jostain syystä koko tunnin ajan Piritalta kommentteja "älä vedä". Palautteen aikana kysyinkin Piritalta,että mistä ihmeestä minä nyt olen yhtäkkiä keksinyt alkaa vetää, kun aiemmin kovan käden kanssa ei ole ollut ongelmia. Pirita sanoi kuitenkin, että vetäminen hellitti loppua kohti ja kehoitti minua olemaan takertumatta siihen. Myös Darioso oli kuulemma loppua kohti ollut jo oikein hyvä. Sanoin, että muutos Velin selästä Darioson selkään oli niin suuri (ihan kirjaimellisestikin), että oikeiden nappuloiden löytäminen vei hetken aikaa. Pirita nauroikin, että Veli mahtuisi melkein Darioson vatsan alta, niin valtava kokoero näillä kahdella on.

Minun kesäkauttani on jäljellä enää yksi tunti, ja jäänkin sopivasti tauolle samaan aikaan kuin Piritan loma alkaa. Elokuun alkupuolella sitten jatketaan taas omalla perjantaitunnilla.