tiistai 7. kesäkuuta 2011

Déjà vu

6.6.2011 Primus Talli
Pirita - r. Foxy

Hetkinen, ihan kuin olisin ollut tässä samassa tilanteessa ennenkin: kesäkauden ensimmäinen tunti, Pirita opettajana ja Foxy ratsuna... Aivan, tämän vuoden teematunnit alkoivat osaltani tunnin sisältöä lukuunottamatta täsmälleen samoin, kuin vuosi sitten.

Lomamatkani vuoksi olin vaihtanut kesäkuun viimeisen tuntini Primuslaisten blogiin kirjoittavan Iinan kanssa, joten tällä viikolla pääsen ratsastamaan kahdesti. Tunti oli omani lailla nimeltään "vaativa koulu", ja se kyllä näkyi Piritan opetuksessa. Hän vaati ratsastajilta tarkkuutta ja täsmällisyyttä niin, että hevoset kulkivat pyöreällä kaulalla ratsastajan haluamaa tietä ohjan ja pohkeen välissä.

Minä olin tietenkin aivan innoissani päästyäni vuoden (!) tauon jälkeen ihanan Foxyn selkään. Odotukset olivat kovat, koska nuori ruuna oli jo ensimmäisellä kerralla ollut niin hurjan mukava. Karsinassa Foxy on superkiltti ja uteliaan seurallinen, mistä pidän aivan erityisesti. Pinteleitä kääriessä se malttoi seistä paikoillaan kuin tatti, eikä juuri protestoinut kuntoonlaittoa muutoinkaan. Ratsastaja tosin olisi voinut olla vähän skarpimpi, sillä onnistuin käärimään paksut villapintelit liian löysälle. Pirita sai sitten purkaa viritelmäni ja laittaa ne kentällä uudestaan, jotta ihon ja patjojen väliin ei pääse hiekkaa - Foxylla kun ei enää käytetä suojia vaan pinteleitä isojen poltettujen liikaluiden vuoksi. Hieman nolotti, kun onhan tässä nyt ennenkin pinteleitä kääritty...

Tunnin päätehtävä oli avotaivutus. Siihen valmistauduttiin veryttelemällä suurella keskiympyrällä käynnissä oikeassa kierroksessa asettaen hevosia ensin ulos ja sitten sisään. Tarkoitus oli näin saada jäämään ulko-ohjaan tuki ja pohkeet läpi, koska jaloilla joutui huolehtimaan reitistä entistä tarkemmin asetuksen ollessa "väärään" suuntaan. Sitten reipasta kevyttä ravia ja harjoitusravia ympyrällä molempiin suuntiin. Suuntaa vaihdettiin vapaasti koko uralla, ja pyrittiin taas jättämään tuki vanhasta sisäohjasta uuteen ulko-ohjaan.

Alkulaukka tehtiin vasemalle, ja siinä Foxy vallan innostui. Sain tosissani jarrutella ja ohjata, että pysyimme muiden mukana ympyrällä. Käynti- ja ravipätkät olivat menneet kuitenkin mukavan rennosti, joten sain ruunan jonkinlaiseen kuosiin hetken oikeita apuja etsittyäni. Yllättäen taas vatsalihakset ja tiivis istunta olivat kaiken aa ja oo. Foxy on oikealta tyhjempi kuin vasemmalta, joten sinne koitettiin saada enemmän tuntumaa kaikissa askellajeissa.

Avotaivutuksia tehtiin vasempaan kierrokseen molemmilla pitkillä sivuilla siten, että aluksi tehtiin kymmenen metrin voltti. Tarkoitus oli keskittyä sisätakajalan aktivoimiseen, eikä pelkästään taivutukseen ja asetukseen. Opimme, että avotaivutus on kyllä kokoava liike, mutta sillä pystytään hyvin myös jumppaamaan hevosta, kun vaaditaan sitä vähän polkemaan alleen.

Minullehan avotaivutus on aina ollut jotenkin hirveän hankala liike, kun koortinaatiokykyni tuntuu aina loppuvan apuja annettaessa kesken. Primuksen maneesin isot peilit ovat kuitenkin auttaneet näkemään oikean taivutuksen, mutta nyt menimme ulkona, eikä peilejä ollut. Harjoittelu oli kuitenkin tuottanut tulosta, sillä käyntitaivutukset menivät Foxylla hyvin. Hieman sain olla tarkkana siitä, että käynti ei hiivu, mutta sisäpohkeella sain tempon ylläpidettyä.

Sitten sama ravissa. Pari kertaa Pirita huomautti liiallisesta sisäohjan käytöstä ja halusi tukea enemmän ulko-ohjaan. Hirveän helposti tuli vaan vedettyä ohjista eikä sen sijaan istuttua kunnolla alas satulaan. Piritan mukaan Foxy näytti ensin vähän siltä, ettei se ole täysin allani, ohjan ja pohkeen välissä. Meninkin sitten pari kertaa pitkän sivun ja muutaman ylimääräisen voltin ihan vaan reipasta harjoitusravia huomautellen myös ruunan takapäätä mukaan töihin. Tämän jälkeen se kääntyi pienelle voltille paremmin ja suoriutui taivutuksistakin helpommin ja paremmassa muodossa.

Laukkaa varten kokoonnuimme taas keskiympyrälle, oikeaan kierokseen. Kun laukka oli saatu jonkinlaiseen kuntoon isolla uralla, pienensimme ympyrää selvästi ja kokosimme hieman laukkaa. Foxyn kanssa ensin hetki keskusteltiin siitä, voiko niin kootusti ja hitaasti laukata, mutta sitten taas naksahti. Loppulaukassa se oli hurjan hyvän tuntuinen. Pirita sanoi useaan kertaan, että "koita jaksaa istua" - Foxyn laukka pompottaa tosi paljon oudosta kohtaa, nimittäin hevosen ristiselän suunnasta. Jo satulaan noustessa tuntuu, kuin olisi hieman etukenossa. Lantiosta pitää siis joustaa, ja pitää oma kroppa silti jäntevänä. Pitkästä aikaa tuli ihan tietoisesti tunnin aikana mietittyä keskivartaloa ja vatsalihasten käyttöä - ehkä siksi, että niistä oli niin suuri apu.

Pienellä ympyrällä myös ravasimme hetken aikaa koottua ravia, suurensimme saman ravin säilyttäen suurelle ympyrälle ja pienensimme taas takaisin. Sitten pienellä ympyrällä uusi laukannosto, ja lopulta edelleen aika kootulla hevosella suurelle ympyrälle. Tästä siirryimme raviin, jossa hevosten annettiin venyttää alas pyöreälle pitkälle kaulalle.

Lopuksi Pirita kyseli tuntilaisten toiveita kesän ohjelmaksi. Opettajat kuulemma hieman vaihtuvat lomien mukaan, mutta tietokoneelle kunkin tunnin kohdalle merkitään aina, mitä milloinkin on tehty ja mitä halutaan tehdä. Ainakin tämä tunti oli taas tutun tehokas, joten toivottavasti sama meno jatkuu omalla tunnillani torstaina, mieluitenkin tietenkin Foxyn kanssa.

Sain onneksi hyvän tilaisuuden kehua ruunaa Piritalle, kun jo kävelimme tallin käytävällä kohti karsinaa. Pirita tuli vastaan ja kehui, että Foxy meni hyvin. Kiitin ja totesin, että ruuna on kyllä tosi mukava, ja on hyvää ensiapua Mirjan lähdön tuottamaan harmitukseen. Lisää tätä siis!

Mirjaa muuten ei ollut vielä siemennetty, kun kiima ei ollut ollut aivan kohdillaan. Pidetään edelleen peukkuja!