lauantai 19. maaliskuuta 2011

Alkeisratsastajasta HeA-tasolle neljässä vuorokaudessa

18.3.2011 Primus Talli
Pirita - t. Mirja

Mirja löytyi!

Bena oli tosiaan lomalla, joten palasin Mirjan turvalliseen kyytiin. Ehdin jo manailla tallissa, että jokohan pitäisi vaihtaa vakiratsua, kun meni maanantaina niin penkin alle, mutta Mirjapa tuntuikin käyntiverkassa oikein kivalta. Se ei poikittanut vaan käveli suoraan, ja kun määrittelin raamia pitämällä käsiä paikoillaan, se myötäsi itsestään kaulasta. Pyrimme kuitenkin pitkään tahdikkaaseen käyntiin, ja lantiota sai liikuttaa jopa hieman ylikorostetusti liikkeen mukana.

Ravissa pääty-ympyröillä Mirja liikkui hämmentävän reippaasti eteen, molempiin suuntiin. Sain vain hieman tasapainottaa sitä ulko-ohjasta etenkin oikeaan kierrokseen. Mutta sitten tuli se meidän kompastuskivi: laukannosto ravista vasempaan. Itse nosto onnistui tällä kerralla kutakuinkin kohtuullisesti, mutta Mirja oli toivottoman jäykkä! Se ei vaan kerta kaikkiaan mahtunut vertymään isollakaan ympyrällä, vaan laukkasi kulmikkaasti miten ikinä sitä käskinkään. Ja jokaisesta epämiellyttävästä käskystä seurauksena oli tietenkin pukki.

Mutta sitten ihana Pirita komensi muut käyntiin ja meidät Mirjan kanssa laukkaamaan maneesia ympäri. Viiletettiin siis koko maneesia laukassa ympäri varmaan puolenkymmentä kertaa. Mirjan laukka alkoi pikku hiljaa irrota ja hevonen vertyä, ja vaikka se ei askeltanut mitenkään erityisen lujaa, oli laukka todella isoa ja maatavoittavaa. Irrottelun jälkeen palasimme ympyrälle, jossa välillä ravattiin ja välillä laukattiin Piritan ohjeen mukaan. Kun Mirja oli vertynyt, nousi vasen laukkakin harjoitusravista lähestulkoon helposti.

Kun toivuimme alkuveryttelystä kerroinkin Piritalle, miten huonosti oli mennyt maanantaina. Pirita totesi, että Mirja ei vaan mahdu menemään, etenkin jos maneesissa on kaksi tuntia yhtä aikaa ja vielä kahdeksan ratsukkoa tunnilla. Ilmoitin heti, että jos vielä saan jatkaa Mirjalla, niin tahdon ehdottomasti verytellä vastaavasti!

Tällä kerralla meillä ei ollutkaan mitään erityistä liikettä tehtävänä, vaan harjoittelimme enemmänkin eri liikkeiden tekemistä vähän niin kuin radanomaisesti. Aloitimme kahdelta ympyrältä, jossa ensin ratsastettiin ravissa hevoset kuulolle. Siitä sitten jatkettiin koko uraa pitkin Piritan ohjeiden mukaan tehden ravipohkeenväistöjä, keskiravia, laukkaa sekä eri ratsastusradan teitä, kuten puolirata leikkaa laukassa ja täyskaarto ravissa. Hevoset tykkäsivät ja vähän innostuivatkin, kun sai mennä koko maneesissa (80 m x 20 m).

Mirja teki raviväistöt tosi hienosti astuen kunnolla ristiin ja pysyen muodossa. Erityisen ylpeä olen keskiravista vasemalle, joka oli Piritankin mielestä "super". Eipä ole ennen tullut tehtyä moisia liikkeitä niin kuulolla olevalla hevosella. Mirja nimittäin esitti ravissa parastaan, kun kerrankin mahtui menemään. Se myös laukkasi isolla uralla moitteetta, toki paremmin oikeaan, missä se olikin tosi hyvä.

Lopuksi ratsastettiin hevoset pitkiksi ja hitaiksi kevennystä hidastamalla, mikä meinasi olla vähän vaikeaa - ohjat kun piti vielä pitää yhdessä kädessä ja pitkinä. Kaikki hevoset olivat lopputunnista oikein hyvän näköisiä, ja Piritakin vaikutti tyytyväiseltä.

Tunnista jäi varsin hyvä mieli, ja kehuin kyllä Piritallekin sen sisältöä. Hänen mukaansa Mirjan ravi oli nyt tosi hienoa, ja siltä se kyllä tuntui selkäänkin. Jännä, miten voi neljässä vuorokaudessa toipua alkeisratsastajasta HeA-VaB-tason kuskiksi!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti