Tunti Samu Sirkan joulutervehdyksen vieteriukkorasialla

25.2.2011 Primus Talli
Pirita - r. Bena

Järkytys! Tyrmistys! Ei Mirjaa! Minulle oli merkitty herkkisruuna Bena. Olin mennyt sillä kerran aikaisemmin, ja muistikuvana oli tuntumaan superherkästi reagoiva helposti liikkuva kapoinen ratsu. Sitten muistin, että viime aikoina Bena on kunnostautunut varsin ripeillä pukeilla säännöllisen epäsäännöllisesti...

Alkukäynnin aikana Bena loikkasi ensimmäisen kerran, ei onneksi pukittanut. Ehkä se pelästyi jotain, mitä kukaan muu ei nähnyt tai kuullut, mutta pysyin sentään kyydissä. Pirita aloittikin sen jälkeen, että "sulle mä uskallan tän kertoa"... Totesin sitten, että olen tainnut nähdä sen, mistä Pirita meinasi varoittaa. Bena tosiaan tekee yksittäisi pukkeja täysin äkkiarvaamatta ilman, että ne liittyvät mihinkään mitä ratsastaja tekee tai mitä ympärillä tapahtuu. Niitä ei voi mitenkään ennakoida, koska niissä ei ole mitään logiikkaa. Koko tunnin ajan olikin sitten sellainen olo, että istun Samu Sirkan joulutervehdyksestä tutun vieteriukkorasian päällä, joka voi pompahtaa milloin tahansa.

Mutta ei se pompahtanutkaan. Toki Pirita osasi rakentaa veryttelyn ja tehtävät niin, että pienintäkin provosointia vältettiin. Alkulaukatkin tehtiin ympyröillä, joissa sain Benan aika kivasti tukeutumaan oikeaan ohjaan ja myötäämään sisältä.

Ensimmäisenä varsinaisena tehtävänä meillä oli vanha tuttu, avotaivutus pitkillä sivuilla ja sulkutaivutus lyhyillä. Bena teki taivutukset kohtuullisesti, vaikkei missään muodossa oikein ollutkaan. Hieman se meinasi hidastaa, kun olin vähän turhan varvoainen peläten sen sinkoamista - tai lähinnä omaa sinkoutumistani - maata kiertävälle radalla. Etenkin oikeaan sain hieman patistella, jotta tahti ja tempo eivät muuttuneet missään vaiheessa.

Laukkatehtävä oli jälleen sama kuin meidä edeltävällä tunnilla, jota on kyllä tosi hyödyllistä seurata. Pirita oli joutunut laskemaan kymmeneen ja vähän  haukkaamaan happea, kun vastalaukat eivät meinanneet oikein onnistua. Teimme lopulta ihan samaa tehtävää: vasemmassa kierroksessa laukkaa, tötsän kohdalta diagonaalia pitkin kahden keskihalkaisijalla olevan tötsän väliin, josta suoraan päätyyn keskihalkaisijaa pitkin.

Diagonaalilla hevosen piti olla suora ja tien suoraan tötsien väliin, koko tehtäävän ajan asetettuna laukan puolelle vasempaan. Muut saivat tulla tätä  jatkuvasti omassa tahdissa, mutta minä sain ohjeeksi työstää ravia ja hieman laukkaa ja tulla lopuksi yksin. Tällä järjestelyllä koitettiin taas hillitä Benaa.

Täytyy sanoa, että Mirjalla tehtävä olisi ollut "hieman" vaikeampi, Bena kun sentään laukkaa. Tulin sen kolmesti, ja Piritan palautteen mukaan ihan onnistuneesti. Bena ei rikkonut kertaakaan, ja sain sen lopulta menemään keskihalkaisijalla suoraan perille asti ilman mutkitteluja.

Loppuravissakin Benan takapuoli pysyi oikealla kohdallaan, ja ruuna oli aika kivan tuntuinen muutenkin. Muutos Mirjasta oli valtava, ja koen kyllä Mirjan tyyppisen hevosen enemmän omakseni kuin Benan tapaisen liukkaan luikuin. Saa nähdä juutuinko nyt sitten Benaan vai pääsenkö vielä Mirjan selkään.