6.6.2016 - Maiju - t. Mimmi
Olin ihan varma, että vaikka missasin yhden viikon työkiireiden vuoksi, saisin jatkaa Hiskillä. Minulla oli kuitenkin pieneltä lomalta palannut Mimmi. Onnistuin missaamaan myös juuri sen tunnin, jolla tehtiin niitä siksak-sulkuja, ja nyt Maiju oli jo suunnitellut meille uuden aiheen: laukanvaihdot. Niitä piti ensin tehdän vain ravin kautta, mutta lopulta tehtiin molempiin suuntiin ihan askeleessakin.
Aluksi kuitenkin veryteltiin kevyessä ravissa tehden jokaiseen kulmaan isot voltit, lähes ympyrät, alkutunti kun oli. Maiju muistutti heti alkutunnista, että kun viereinen ura lähtee liikkeelle, niin voin tehdä väliaidoilla avotaivutusta. Mimmi oli kuitenkin koko tunnin kovin smooth, singahti vain kerran, ja silloinkin siksi, että unohdin kokonaan sen voivan singahtaa, kun se tuntui niin kivalta! Alkulaukka vasempaan oli aika hyvää ja rentoa myös, vaikka se on meille selvästi se vaikeampi suunta laukassa.
Keskellä kenttää oli kaksi tötsää, joiden välistä ratsastettiin ravissa radan poikki. Maiju vahtasi aidan takana, että hevoset olivat suoria eivätkä mutkitelleet ennen uralle kääntämistä. Suunnan tai valita itse, minä jumppasin ehkä aavistuksen verran enemmän oikeassa kierroksessa hakien tukea ulko-ohjalle. Mimmi teki tätä aika letkeästi, kun vain muisti pitää ne ulkoavut mukana ja myödätä aina jo kulmassa.
Laukassa vasemmalle tehtiin hetki pelkkää puolikasta kenttää siten, että saatiin tötsiltä reitti laukassa takaisin uralle kuntoon. Sitten vaihdettiin oikeaan kierrokseen, ja tultiin laukassa tötsien väliin, jossa ravisiirtyminen ja vasemmalle. Seuraavaksi laukanvaihto ravin kautta: suora hevonen läpi koko tehtävän, selvät avut. Laukka sai olla aika koottua, jotta ravi oli heti ensimmäisestä askeleesta hallittua. Mimmille tämä tehtävä tuntui tosi helpolta, ja ehdin hyvin miettiä ja toteuttaa kaikki avut ilmeisen oikea-aikaisesti. Sitten tehtiin vaihto askeleessa. Mimmi teki oikeasta vasempaan aika voimakkaita vaihtoja, mutta se teki jokaisella kerralla ja vaihtoi minun avuistani. Vasemmasta oikeaan oli vaikeampaa, koska en saanut vasenta laukkaa ennen vaihtoa niin hyväksi kuin oikeaa. Kerran vaihto oli tosi hyvä ja rytmikäs, mutta tuli myöhässä apuihini nähden. Muillakin kerroilla kyllä vaihtoi, mutta vähän alkoi kerätä kierroksia. Mutta aivan kuiten toiseenkin suuntaan, tamma rentoutui heti, kun vaihdon jälkeen vain myötäsi.
Tunnin päätteeksi Maiju selitti, että hevosten pienestä innostumisesta ei pidä häkeltyä. Ratsastajan tehtävä on nollata ja unohtaa tilanne samantien ja jatkaa ratsastusta. Kun tekee vähän vaativampia tehtäviä vähän vaativimmilla urheiluhevosilla, ne väkisinkin vähän virittyvät. Tämä on usein ammattilaisten keskuudessa vain toivottavaa. Jos haluaa ottaa varman päälle, pitää ratsastaa vaatimattomammalla tasolla, kevyttä ravia ja kiemurauria. Maiju piti mielestäni oikein kivan, vähän erilaisen tunnin - vaikka ainahan ne kivoja on. Olin kovin tyytyväinen Mimmiin ja yhteistyöhömme, vaikka parannettavaakin erityisesti vasemman laukan kokoamisessa jäi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti