perjantai 6. heinäkuuta 2012

Eteen, alas

26.6.2012 Primus Talli
Johanna - r. Wille

Viimeinen tunti ennen kesätaukoani sujui huomattavasti aurinkoisemmissa merkeissä kuin kaksi edellistä. Minulle oli merkitty tallin taituri, Pyhää Yrjöäkin joskus vääntänyt Wille. Tämä itsetietoinen ruuna on mainio ratsu niille, jotka haluavat välillä päästä vähän fiilistelemään vaativampien liikkeiden kanssa. Minä menin Willellä nyt vasta toista kertaa, ja koska se ensimmäinen kerta oli juuri nivelsiteideni venähtämisen jälkeen lasta jalassa, kiipesin selkään aika avoimin mielin.

Tunnin piti Johanna, ja hyvän tunnin pitkin. Se oli aika erilainen, sillä varsinaista kouluvääntöä teimme todellä vähän. Ajatuksena oli alusta lähtien se, että hevosta pitää pystyä ratsastamaan ensin sekä pitkänä että rentona moottori käynnissä. Sitten vasta kootaan. Ratsastimme siis alusta asti hevoset todella rennoiksi eteen ja alas, pitkällä ohjalla. Willelle tämä oli erityisen hyvä harjoitus, koska se vetää itsensä kovin helposti virkkuukoukkumaiseen muotoon. Aikani kun houkuttelin, se venytti oikein kunnolla ja korvat alkoivat lurpattaa. Vauhtikaan ei kiihtynyt, mtä se kuulemma helposti tarjoaa.

Teimme näin käyntiä ja pitkät pätkät ravia suurella ympyrällä. Välillä kokeilimme vapaasti kentällä, säilyykö sama tunne myös suoralla uralla. Ympyrälle sai aina palata, jos rentous alkoi hukkua. Ympyrällä lisäsimme lopulta käyntityöskentelyyn voltin ympyrältä sisään ja siitä neljäsosaympyrän päähän laukannoston. Wille ei meinannut millään tajuta, että pyysin sitä ihan oikeasti siinä pitkässä muodossa laukkaan. Kun pääsimme tästä yhteisymmärrykseen, onnistui nosto ja puolikkaan ympyrän laukkaaminenkin ihan kivasti edelleen rennolla ratsulla. Myös pidempi laukkapätkä koko kentällä tuntui mukavalta, eikä Wille kiihdytellyt yhtään. Päin vastoin, se vaikutti oikein tyytyväiseltä uuteen asentoonsa!

Mutta sitten Johanna pisti meidät ja hevoset töihin ja käskikin koota ratsut. Ravasimme ja laukkasimme lyhyemmällä ohjalla, molemmat ryhdikkäinä, sekä ratsastaja että hevonen. Johanna haki tyylikästä asentoa, ja korjasi jokaisen istuntavirheitä vuorollaan. Alun rentous hieman hämäsi, sillä annoin Willen ensin olla edelleen liian pitkällä ohjalla. Se kuitenkin tuli lopulta myös aika mukavasti kootuksi.

Tunnin loppupuolella ehdimme vielä tehdä pienen tehtävän, jossa tulimme käynnissä lyhyelle sivulle, teimme käännöksen takaosan ympäri vasemmalle keskihalkaisijan jälkeen ja heti perään toisen oikealle. Kun jälleen palasimme keskihalkaisijan kohdalle, nostimme laukan. Johanna oli tyytyväinen siihen, että me kaikki onnistuimme ilman erillisiä yksityiskohtaisia ohjeita tekemään nämä liikkeet, jotka tulivat kuitenkin aika lyhyin välein toisistaan. Hän neuvoi ottamaan aikaa ja käyttämään lyhytkin sivu kokonaan hyödyksi: keskihalkaisijan jälkeen asetus, kokoaminen avotaivutusmaisesti ja sitten käännös, josta suoristus. Tämän jälkeen sama toiseen suntaan. Tällaisessa tehtävässä lyhytkin sivu on yllättävän pitkä, kun sen käyttää kokonaan hyödyksi!

Wille oli oikein mukava koko tunnin, eikä varmaan vähiten siksi, että harjoitusravia ei tehty käytännössä lainkaan. Willen ravi on nimittäin v-a-l-t-a-v-a-a, ja sen suuruuden tuntee jo keventäessäkin. Willestä  jäi siis hyvä fiilis, ja tämän tunnin myöstä oli mukava jäädä pienelle kesätauolle. Loppukesästä onkin sitten edessä uusi ratsastuspäivä ja uusi ryhmä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti