Mirjan onnistunut lomaltapaluu

10.12.2010 Primus Talli
Pirita - t. Mirja

Tiistain hyvä fiilis kantoi perjantaille ja jatkoin siitä mihin jäin, tosin eri hevosen kanssa. Listassa ei ollutkaan Ritvaa vaan Mirja, tuttu tamma syksyn ensimmäiseltä tunnilta. Silloin kaikki loksahti kohdalleen, joten toiveet tunnin onnistumisesta olivat korkealla.

Edellisellä viikolla ryhmämme oli aloitellut takaosakäännöksiä - tai takaosan käännöksiä, niin kuin Pirita niitä kutsuu. Silloin oli tehty veryttelyksi ympyrän pienennystä ja suurennusta ennen neljäsosakäännöksiä. Nyt aloitimme 2/3-maneesissa kolmikaarisella kiemurauralla keventäen. Parin kamelimaisen huojahteleva askeleen jälkeen sain ison Mirjan mukavasti kuulolle käynnissä, ja ravissa onnistuin säilyttämään tuon tunteen. Se meni hämmästyttävän helposti pitkällä pyöreällä kaulalla rentoa ravia, eikä muoto kohonnut edes kiemuralla suuntaa vaihdettaessa. Pirita käski vaan pitää omien käsien liikkeet pehmeinä ja tekemään huolella suoristuksen ja asetuksen uuteen suuntaan jättäen tuen ulos.

Laukat teimme oikeaan kierrokseen pääty-ympyröillä. Laukannostossa piti olla tosi huolellilen, ettei ravi alkanut suunnata ylös ja hevonen poikittaa, mutta isompia ongelmia ei ollut. Laukassa uskalsin lopulta ratsastaa riittävästi eteen, jolloin laukka pyöri ja hevonen selvästi vertyi entisestään.

Ennen käännöksiä kertasimme vielä liikkeen palikat: koottu käynti, asetus ja taivutus liikkeen suuntaan, sisäohja kääntää, ulko-ohja jarruttaa tarvittaessa, sisäpohje huolehtii (etenkin sisätakajalan) kaasusta ja ulkopohje estää takaosaa liikkumasta sivulle. Ei mikään kovin yksinkertainen liike, vaikka käynnissä tehdäänkin. Pirita kertoi, että liikettä voi suoraan verrata laukkapiruettiin, ja jotkut jopa kutsuvat sitä käyntipiruetiksi.

Teimme hetken vapaasti neljäsosakäännöksiä harjoitellen omaa apujenkäyttöä ja hevosen kokoamista. Pirita vaati, että käynti oli tarmokasta eikä vaan hidastunut jalkojen alkaessa laahata. Sitten tulimme pitkää sivua pitkin kohti Piritaa, kokosimme käyntiä ja teimme 180 asteen käännöksen ensin oikeaan, sitten vasempaan. Ensin meinasi olla vaikeaa uskaltaa kääntää rohkeasti sisäohjasta, kun viime aikoina on niin keskittynyt ulko-ohjan tukeen. Olin myös alkuun hieman liian hidas, koska kääntäminen ja hellittäminen piti tehdä joka askeleella. Kun sain itseni järjestykseen, Mirja teki pari hienoa käännöstä, Pirtan sanoin viimeinen oikealle oli "superhyvä". Vasempaan meni hämmästyttävää kyllä lähes yhtä hyvin, vaikkakin sain käännöksiin todellista puhtia vasta jälkimmäisellä puolikkaalla. Se kuitenkin riitti, ja sain vapaasti valita suunnan, johon työstän laukkaa.

Valitsin oikean, koska jotenkin muistin ihan oikein, että Mirja on todella hankala vasempaan. Oikeaan suuntaankin sain hetken ensin pyöriä ympyrällä ennen kuin löysin taas riittävän tempon. Sen jälkeen Mirja meni hienosti sekä suoraan että ympyrällä, ja Piritakin kehui laukkaa. Laukkasimme aika pitkään, ja mikäs siellä oli ollessa Mirjan keinutellessa suht vaivattomasti ja rennosti eteenpäin. Loppuravissa saimme päästää hevoset pitkälle pyöreällä kaulalle eteen alas ja venyttää kunnolla kuitenkin tuntuma säilyttäen. Sitten myös hidastettiin ravia taas sellaiseksi lönköttelyksi, mikä onnistui Mirjan kanssa huomattavasti helpommin kuin Hipsun tai Ritvan.

Loppukäynnissä Pirita kyseli, miltä Mirja oli tuntunut. Pirita keroi, että tamma oli ollut melkein kuukauden lomalla, kun se oli alkanut voimakkaasti väistää ja poikittaa vasempaan etenkin laukannostoissa. Sen jälkeen Mirja on kuulemma ollut aika hyvä, ja siltä se kyllä tuntuikin. Ei ollut lainkaan niin työläs kuin syksyllä, jolloin se oli alkuun varsinainen rautakanki. Kyllä nytkin sain laukassa pari pientä pukkia, kun muistutin eteenpäinpyrkimyksestä, mutta kaikenkaikkiaan Mirja oli hyvin rento koko tunnin ajan. Pirita sanoi, että jos hänellä olisi oma talli ja paljon rahaa, astuttaisi hän Mirjan jollain tosi kuuluisalla orilla, niin hieno tamma se on. Samaa mieltä, ainakin tämän tunnin perusteella!