Kimojen ratsujen kevätkausi päättyi

1.6.2010 Primus Talli
Maiju - r. Veli

Ja taas kimo hevonen! Tällä kertaa varsin tuttu sellainen, vaikka Eetu oli taas levossa. Maiju oli valikoinut ratsukseni viime syksyn istuntateemakurssilta tutun Veli-arabin. Muut tuntilaiset tiesivät kertoa, että pieni ruuna oli kiikutellut lapsosia viime aikoina oikein urakalla. En osannut kuitenkaan yhtään jännittää, koska niistä viidestä Velillä menemästäni tunnistaä oli jäänyt ihan hyvä maku.

Suotta olisinkin jännittänyt, sillä Veli oli oikea herrasmies koko tunnin ajan. Alkukäynnissä se kulki jo ihan kauniisti, mutta ravissa etenkin oikeaan kierrokseen ruuna puri kiinni ihan valtavasti. Oikea käsi olikin koko tunnin ajan kovilla, kun koitin vaan sitkeästi pitää asetusta niin kauan, että saan jonkinlaisen reaktion aikaiseksi...

Alkuverkan jäljeenmentiin pääty-ympyrälle käynnissä. Siinä piti ensin suoristaa hevonen, sitten kääntää takaosa hieman ulos ja lopulta asettaa hevonen hieman ulos: vastataivutus. Tätä tehtiin oikeassa kierroksessa, jolloin taivutus tuli vasemmalle.

Ravissa ei enää taivuteltu, vaan Maiju katsoi jokaisen harjoitusravia, jota piti tehdä aina muutamia askeleita kerrallaan. Velillä on pieneksi hevoseksi aika karmeat askeleet, mutta sain kuitenkin jotenkuten pysyttyä kyydissä. Laukka sujui paljon paljon paremmin kuin syksyllä ja ihme kyllä ihan suhtkoht hyvässä muodossakin, vaikka mentiin oikeassa kierroksessa.

Sitten vaihdettiin suuntaa ja koko uralle, jossa tehtiin ensin voltteja käyntiä kooten. Asetuksen kanssa oltiin erityisen tarkkoja, samoin omien jalkojen. Sitten jätettiin voltilla saatu taivutus voimaan ja jatkettiin koko pitkä sivu sulkutaivutuksessa. Taivutus oli edelleen vasemalle. Veli teki nämä suorastaan hämmästyttävän hienosti, Maijukin kehui että tultiin kuin oppikirjasta. Veikkaan kyllä, että toiseen suuntaan olisi ollut huomattavasti vaikeampaa...

Lopuksi mentiin taas isolle pääty-ympyrälle. Paikkaa ei saanut vaihtaa, vaan jokaisen piti säädellä etäisyyttä edellä menevään oman hevosen tempoa vaihtamalla. Osalle tämä oli hirveän hankalaa, eikä itse tehtävästä, laukan lyhentämisestä, meinannut tulla mitään. Veli kyllä lyhensi ihan ok, vaikka muoto oli kaukana tavoitellusta.

Kaikenkaikkiaan tunnista ja koko keväästä jäi ihan kiva fiilis. Toisaalta oli sääli, että en saanut mennä Eetulla koko kurssia loppuun, mutta toisaalta oli kyllä kiva mennä vähän muillakin hevosilla. Erityisen kiva oli huomata, että ne muutkin hevoset kulkevat ainakin ajoittain oikein päin, eli ehkä sitä jotain on tässä kevään aikana opittu! Ensi viikolla alkaakin sitten kesän teematunnit, joilla minä opettelen oikeaa istuntaa taas viiden viikon verran.