keskiviikko 24. maaliskuuta 2010

Ohjauksessa toivomisen varaa

23.3.2010 Primus Talli
Maiju - r. Eetu

Niinhän siinä sitten kävi, että Ligeron sijasta alkoi Eetu-putki. Ajattelin heti tunnin alusta näyttää ruunalle selvät sävelet eteenpäinpyrkimyksen suhteen, mutta sitten iski Marelle-ilmiö: ei vaan mennyt perille, ei sitten millään.
Alkuverryttelyssä tehtiin itsenäisesti siirtymisiä, ja siinä Eetu reagoikin nopeasti ja ravasi reippaasti. Välillä oltiin taas omilla volteillamme, joilla taivutettiin ja asetettiin hevosta. Laukat tehtiin tuttuun tapaan vain toiseen suuntaan ja pääty-ympyrällä. Meillä oli vähän vaikeuksia mahtua mukaan, koska ponimaisesta ulkonäöstään huolimatta kirjava Eetu on aika suuri ja isoaskelinen hevonen.

Tunnin teemana oli suoraan ratsastaminen. Ensin tultiin käyntiä toinen pitkä sivu selvästi uran sisäpuolella maneesin katosta roikkuvan lamppurivin kohdalla. Keskellä sivua oli merkki, jonka kohdalla tehtiin voltti. Eetu tekin tämän hyvin, pysyi muistutuksen jälkeen linjalla eikä valunut uralle. Sitten voltin jälkeen jäätiin sulkutaivutukseen, edelleen linja uran sisäpuolella pitäen. Eetu oli tosi herkällä ja poikitti koko ajan liikaa. Näin se ei kunnolla taipunut vaan ennemminkin väisti. Kerran onnistui kuitenkin ihan kelvollisesti poikituksen ollessa niin pieni, että sitä hädin tuskin huomasi.

Ravissa tehtiin ensin sama ravivoltti kuin käynnissäkin, mutta sitten voltti jätettiin pois ja nostettiin merkin kohdalta suoralla hevosella laukka. Eetu alkoi ennakoimaan nostoa ja venkoili ihan urakalla niin, että jouduin kerran kääntämään sen kesken tehtävän pois. Se myös nosti helposti väärän laukan, kun linjalla pitäessäni asetin sen vahingossa ulos. Saatiin kuitenkin ihan onnistuneita toistojakin aikaiseksi.

Tunnin päätteeksi Maiju sanoi olevansa hieman pettynyt siihen, miten huonosti saimme hevosen menemään sinne minne piti. Monen ratsu teki liikkeet ihan oikein, mutta ohjauksessa oli toivomisenvaraa. Eetu oli mielestäni hieman parempi kuin edellisellä tunnilla, mutta edelleen se olisi helpompi, jos eteenpäinpyrkimystä olisi enemmän. Itselle tuli tunnin jälkeen vähän sellainen taantunut olo, että onko tässä koskaan edes mitään osannutkaan...

Eetu muuten jäi tunnille, ja toinen opettaja, Ellu, kehottikin ratsastajaa keskittymään vain siihen, että hevonen liikkuu ja menee suoraan. Katselin tuntia hetken, ja eikä se nyt niin kovin eri tavalla mennyt. Päin vastoin, silmään pisti ratsastajan tapa veivata hevosen päätä isoin edestakaisin liikkein puolelta toiselle. Tästä hän sai kyllä useita huomautuksiakin.