14.9.2016 - Anni - t. Lady
Kolme kertaa Fellinillä riitti, ja sain uudeksi ratsukseni tutun Ladyn. Pidän tammasta kovasti, ja sen verran olen sillä jo ratsastanutkin, etteivät sen kotkotukset enää jännitä. Hyvillä mielin siis kentälle. Harmi kyllä viereisellä uralla hypättiin, ja sekös oli Ladysta perin ikävää. Se pompahteli jo alkukäynnissä väliaitojen vieressä, ja läpi koko tunnin sätkyi aina, kun joku laukkasi riittävän lähellä tai puomit kolisivat. Iso osa energiasta meni siis siihen, että ennakoi omassa ratsastuksessaan reittiä ja paikkaa, vetoapu aidoilla nimittäin aina auttaa. Ja kun Lady jännittyy, se tulee aivan kovaksi kyljistä, eikä pohjetta saa millään läpi. Puoli kierrosta oli aina keskittynyttä työskentelyä ja puolet meni jännittämiseen. Sinällään vähän harmittaa, etten osaa rauhoittaa tilannetta, vaikka periaatteessa tiedän kyllä jo, miten Ladya pitäisi ratsastaa.
Tunnin pääteema oli sulkutaivutus, jota tehtiin molempiin suuntiin pitkillä sivuilla. Aina, kun sain Ladyn keskittymään, sulutkin onnistuivat suht kivasti suht rennolla hevosella. Oikealle oli helpompaa kuin vasemmalle.
Sulkujen lisäksi tehtiin aika paljon työskentelyä ympyrällä, siirtymisiä ravin ja laukan välillä sekä ihan vaan työstettiin laukkaa. Tässä aloin saada Ladya aika kivaksi. Muistan, miten Maiju joskus sanoi, että Ladylla on vaan laukattava sen epämukavuusalueen yli, se kyllä palkitsee. Ladylla on valtava laukka, ja sitä liian helposti tyytyy siihen puolittaiseen epätasaiseen askellukseen sen ison, etenevän ja pyöreän laukan sijaan. Nyt koitin rohkeasti ratsastaa tammaa eteen, jotta sen energia kanavoituisi töihin eikä viereisen sivun hyppääjiin. Saatiinkin sitten etenkin vaikeaan vasempaan kierrokseen jo aika kivaa laukkaa aikaiseksi, Lady rentoutuikin, kun päästi vähän pidemmälle ohjalle ja annoin tilaa mennä. Siirtymiset olivat vielä vaikeita, etenkin kun ravia mentiin aina aika lyhyt pätkä. En ehtinyt aina aivan saada Ladya avuille, mutta silloin kuin onnistui, olivat nostotkin aika kivoja.
Sanomattakin selvää, että tämän ympyräruljanssin jälkeen Lady oli oikein mukava, joten siitä olisi taas ollut oikein kiva jatkaa toiselle tunnille...
Kun tunnin lopuksi käveltiin vapain ohjin, huikkasi Lotta viereiseltä uralta, että Sanna näyttää siltä kuin olisi tullut lämmin - todella! Vielä toipilaana edellisen viikon lopulla sairastetusta flunssasta, ja Ladyn kanssa sai todellakin ratsastaa jokaisen askeleen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti