23.11.2015 Primus Talli
Maiju - r. Aku
Kerran kurinpalautus Jardineron kanssa riitti, ja pääsin taas Akun selkään. Nyt ryhdyttiin tekemään harjoituksia, jotka valmistelevat laukanvaihtoihin askeleessa.
Tunti aloitettiin kuitenkin herkistelemällä hevosia pohkelle. Tämä tapahtui pohkeenväistöin uralta sisään. Maiju vaati kevyet avut ja todella selvät ristiaskeleet. Hevosten piti tulla nopeiksi ja kepeiksi, eikä käynnin tahti saanut muuttua väistössä. Välillä Maiju vähän avitti maasta, jotta ymmärtäisimme mitä haetaan. Aku väisti ja asettuikin aika kivasti molempiin suuntiin.
Ravia ja etenkin laukkaa tehtiin pitkät pätkät sekä keskiympyrällä että uralla. Sain taas taistella oikeassa kierroksessa, jotta Aku ei olisi oikonut. Etenkin laukassa se on aina alkutunnista todella vaikeaa, mutta sitkeällä asettamisella ja pienillä myötäämisillä paranee lopputunniksi. Maiju halusi huolelliset kulmat myös laukassa, joten oli vähän niin kuin pakkokin koittaa tehdä töitä, koska muutoin urasta tuli ameeban muotoinen ruunan nojatessa sisäpohkeeseen. Laukan piti olla koottua ja hallittua, jotta myöhemmin sitten ne vaihdotkin onnistuisivat.
Tällä tunnilla vaihtoja tehtiin kuitenkin vielä ravin kautta. Tultiin oikeassa kierroksessa yksitellen siten, että nostettiin hyvissä ajoin pitkältä sivulta laukka, käännettiin keskihalkaisijalle, jossa tehtiin siirtyminen raviin, vasemman laukan valmistelu ja laukannosto, josta jatkettiin toiselle pitkälle sivulle ennen hallittua ravisiirtymistä. Tähän viimeiseen ravisiirtymiseen muuten Maiju kiinnitti erityistä huomiota: hevoset eivät tiedä, että nyt harjoitellaan laukanvaihtoa ravin kautta ja että siksi saa roiskaista viimeiseen siirtymisen takaisin raviin, mutta että sitten taas kun harjoitellaan ravisiirtymisiä, pitääkin olla huolellinen...
Akun kanssa sain lähteä liikkelle hyvinkin ajoissa, jotta ehdin saada laukkaan laatua ennen käännöstä keskihalkaisijalle. Siinä ruuna mutkitteli minkä ehti, mutta muutamalla toistolla etenkin ravin laatu koheni ihan takapuolessa asti. Ravisiirtyminen ja laukannosto onnistuivat joka kerta, vaikka Aku olikin hieman vahva taas. Maiju sanoi, että mutkitteluun puututaan sitten seuraavalla kerralla. Olin kuitenkin tyytyväinen siihen, että varsinkin siirtymiset ylöspäin onnistuivat hienosti ja hallitusti. Hoin koko tunnin itselleni siitä, etten saisi vetää vaan muistaisin myödätä ja istua satulassa syvällä. Se varmaankin auttoi, ja tunti oli kokonaisuutena paljon parempi kuin edellisviikon katastrofi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti