GP-ratsu vaan ei GP-elämyksiä

19.11.2010 Primus Talli
Pirita - r. Jintro

Talventulo yllätti primuslaiset, ja meidän tuntilaisten hevospakka meni ihan sekaisin, koska kaikilla hevosilla ei ollut vielä hokkeja. Minulle oli jaettu Kikan entinen GP-tason kilparatsu Jintro eli Eki. Eki löytyi karsinasta luihun näköisenä klipattuna ja toppaloimeen käärittynä. Riemukseni sille piti vääntää aivan tolkuttoman paksut pintelit patjoineen etujalkoihin. Hevosraukka näytti siltä, kuin ei pystyisi liikkumaan niiden turnusten kanssa lainkaan.

En oikein tiennyt mitä odottaa, koska olin nähnyt Ekin vain pari kertaa tunnilla. Silloin se ei ollut näyttänyt mitenkään yksinkertaiselta, niin kuin osaavat hevoset eivät usein olekaan. Pitäisi löytää ne oikeat napit, muutoin tuloksena voi olla vain keskellä kenttää seisova polle.

No, kun Pirita kuuli, etten ollut mennyt Ekillä koskaan, sain ohjeeksi pitää jalat tiukasti kiinni kyljissä. Jos ruunaa ratsastaa pohkeet irti, alkaa kuulemma vauhti kiihtyä. Oikea ohja oli tyhjä, ja sille piti koittaa saada painetta. Piritan mukaan Eki on nyt 19-vuotiaana pikku hiljaa tajunnut, että se voi tuntitöissäkin mennä peräänannossa, ja kyllähän se välillä menikin ihan nätisti. Mutta helppo se ei kyllä ollut, eikä antanut mitään GP-tason elämyksiä ainakaan näin kerran perusteella.

Aloitimme veryttelyn suoraan kahdella ympyrällä pienen käyntipätkän jälkeen. Jatkoimme siitä mihin viikko sitten jäimme eli ympyrän pienentämisellä ja suurentamisella. Ympyrällä hevonen oli vain asettunut, kun taas voltilla sen piti olla myös taipunut. Eki toimi suht ok oikeaan kierrokseen, mutta vasempaan siitä tuli kauhean vahva - etenkin, jos ne jalat unohtuivat hetkeksikään. Vasen ohja ei meinannut irrota suupielestä millään ja oikea roikkui tyhjänä. Lopputuloksena oli kenottava kaula ja epämääräisen muotoinen ympyrä. Laukassa sai ratsastaa aika paljon eteen, että laukasta tuli rullaavampaa kolmitahtista.

Ympyrätyöskentelyn jälkeen tehtiin taas pysähdyksiä, nyt pääosin vain ravissa. Suuntana oli tietenkin vasen kierros, joka oli meille se paljon vaikeampi. Jintrosta kyllä näki, että se osasi pysähtyä, ja korjaukset se teki pienillä avuilla. Muoto tuppasi karkaamaan samoin kuin Ritvan kanssa, ja lopulta Pirita ottikin meidät erityistarkkailuun. Sain tehdä muutaman tiukan voltin vasempaan kierrokseen ja tulla sitten muotoonratsastetulla hevosella pysähdykseen. Kieltämättä toimi paremmin, kun hevonen oli paremmin kuulolla... Eki oli kyllä aika kova pysähdyksissä, ihan samoin kuin Ritva.

Laukkaa saimme tehdä koko maneesissa vapaasti, ratsun tarpeiden mukaan. Minä pyörin lähinnä pääty-ympyrällä, jolla uskalsin ratsastaa Ekiä riittävästi eteen. Sitten Pirita kuitenkin käski minut ja kaksi muuta toiseen päätyyn, jonne tulin ohjeiden mukaisesti voltteja pitkällä sivulla tehden. Toisesta päästä me kolme saimme vuoron perään tehdä puolirataleikkaa ja vaihdon askeleessa. Ekin vaihto sujui kuin tanssi, ei ongelmia. Lopuksi sitten taas hidastettiin ravia istunnalla, ja jälleen kerran ratsullani oli suuria vaikeuksia rauhoittua. Lopulta pääsimme vauhdista yhteisymmärrykseen, mutta edelleenkään ei pelkällä istunnalla onnistunut. En taaskaan saanut mitään yhteenvetokommenttia tunnista, ehkäpä suoritus oli yhtä tasapaksu kuin miltä se tuntuikin.

Seuraavalla kerralla meillä onkin sitten joku ihan outo sijainen, kun koko Primuksen poppoo on Globenissa opintomatkalla. Pirita lupasi jättää hevosjaon ja ohjeet tunnin teemaksi, joten saapa nähdä jatkanko Ritvalla vai Ekillä vai jollain ihan muulla nyt, kun hokitkin on varmaan saatu kaikkien hevosten alle.